
Hallitus korjaa yrittäjien eläkejärjestelmän vikoja: Eläkemaksu tulee jatkossa määräytymään nykyistä selkeämmin todellisten tulojen mukaan
Yrittäjien eläkemaksu laitetaan määräytymään nykyistä selvemmin todellisten tulojen mukaan.

LEHTIKUVA
Yrittäjän eläkelain voimaantulosäännökseen esitetään määräaikaista muutosta, joka koskee vuosina 2026–2028 tehtäviä YEL-työtulon tarkistuksia.
Hallitus esittää muutosta yrittäjän eläkelakiin (YEL), joka koskee 1.1.2023 alkaen aloittaneiden yrittäjien työtulon tarkistamista.
Muutoksen myötä myös vuosina 2023–2025 aloittaneita yrittäjiä koskisi YEL-työtulon tarkistuksen 4 000 euron enimmäismäärä. Tämä olisi sama enimmäismäärä, joka on jo voimassa ennen vuotta 2023 aloittaneilla yrittäjillä.
Hallitus päätti jo keväällä puoliväliriihessä, että osana hallituksen päättämää tulevaisuuden kasvupakettia myös yrittäjien eläkejärjestelmän ongelmia korjataan.
– Eläkemaksu laitetaan määräytymään nykyistä selvemmin todellisten tulojen mukaan. Hallitus vastaa yrittäjien toiveeseen. Vastaavasti vuosina 2023–25 aloittaneille yrittäjille säädetään sama 4 000 euron korotusraja kuin muille yrittäjille ensimmäisiin työtulotarkastuksiin vuosille 2026–28.
Hallituksen käynnistämä selvitystyö YEL-järjestelmän kehittämiseksi jatkuu edelleen. Selvityshenkilö Jukka Rantalan työn on määrä valmistua 30.11.2025 mennessä.
Selvityksen tavoitteena on kehittää yrittäjien eläkejärjestelmää sekä kartoittaa nykyisen työtulomäärittelyn ongelmia ja etsiä vaihtoehtoisia tapoja niiden ratkaisemiseksi.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Yrittäjien eläkemaksu laitetaan määräytymään nykyistä selvemmin todellisten tulojen mukaan.

Yrittäjien eläkejärjestelyistä on ollut paljon puhetta nykyisen hallituksen puoliväliriihen yhteydessä. Voimassa oleva lainsäädäntö on Marinin hallituksen politiikan seurausta, ja erityisavustaja Asmo Maanselän (ps.) mukaan se johtaisi katastrofiin vuonna 2029.

Mikro- ja yksinyrittäjät ry (MYRY) kiittää valtiovarainministeri Riikka Purraa ja sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosta heidän tämänviikkoisesta ilmoituksestaan yrittäjien eläkejärjestelmän (YEL) uudistustyön käynnistämiseksi. Kauan odotettu päätös on merkittävä askel eteenpäin valuvikaisen YEL-järjestelmän korjaamiseksi.

Hallitusohjelmassa linjataan, että YEL-järjestelmä tullaan korjaamaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman painottaa, että uusi järjestelmä ei saa luoda esteitä kasvulle. Sen tulee olla luotettava, ja sen on lisättävä yrittäjien vapauksia. Tällä hetkellä erityisesti pienyrittäjät maksavat yrittäjän eläkemaksuista Strandmanin mielestä täysin kohtuuttomia summia.

Asenne yrittämiseen on kohentunut, yrittäjiä arvostetaan ja he ovat näkyvästi esillä politiikan johtotehtävissä. Sekä perussuomalaiset että kokoomus ovat erityisen yrittäjämyönteisiä puolueita. Viesti kentältä hallitukselle on avoin ja yrittäjän sanaa kuunnellaan. Kuten perjantaina Suomen Yrittäjien valtuustossa.
Viikon suosituimmat

Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.






Lue lisää

Lue lisää