

Oikeus- ja työministeri Jari Lindström, Elinkeinoministeri Olli Rehn ja ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakka kertoivat kehysriihessä sovituista yrittäjyyttä edistävistä ja työllisyyttä vahvistavista toimista tiedotustilaisuudessa 12. huhtikuuta 2016.
Hallitukselta laaja paketti työllisyyden ja yrittäjyyden edistämiseen
Hallitus julkaisi tiistaina yrittäjyys- ja työllisyyspoliittiset pakettinsa. Niiden avulla hallitus pyrkii suureen tavoitteeseensa, luomaan 110 000 uutta työpaikkaa ja nostamaan työllisyysasteen 72 prosenttiin nykyisestä 68 prosentista.
Suomeen aiotaan luoda uusi tapa työllistyä: työtön voi käyttää työttömyysturvaa starttirahan tapaan. Yrittäjä saisi samalla myös mahdollisuuden nykyistä parempaan sosiaaliturvaan. Yrittäjä saisi myös tukea ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen palkkatuen avulla. Nykyisestä palkkatuesta poiketen työntekijäksi voisi palkata muunkin kuin työttömän työnhakijan.
Lindström uskoo tavoitteisiin
Uskotteko tähän 110 000 työpaikan tavoitteeseen, oikeus- ja työministeri Jari Lindströmiltä (ps.) kysyttiin tiedotustilaisuudessa.
– Totta kai uskon – muuten en olisi nyt tässä, Lindström vastasi.
Lindström vastaa hallituksen työllisyyspaketista, elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk.) yrittäjyyspaketista. Ne menevät aihepiireiltään monessa kohdassa limittäin, koska pyrkimys on yhteinen: työpaikkojen luominen Suomeen.
Starttirahaa ja palkkatukea
Hallitus myös auttaa ihmisiä töihin uudella tavalla niin, että nykyistä työttömyyskorvausta laajennetaan starttirahan suuntaan. Työttömyysetuuksia voidaan jatkossa käyttää rahoittamaan starttirahaa, palkkatukea ja liikkuvuusavustusta.
Aktiivitoimenpiteiden rahoituksesta tulee nykyistä joustavampaa, jolloin työttömien palvelutarpeisiin vastataan paremmin.
Pelkääkö Lindström, että työttömyysturvan uudistuksista tulee taas riita hallituksen ja työmarkkinoiden välille?
– Sanottakoon, että toivon että ei, Lindström vastasi Suomen Uutisille.
Itsensä työllistäjien työttömyysturva
Hallitus aikoo tukkia suuren porsaanreiän, joka estää lukemattomia kansalaisia työllistymästä itse. Se on itsensä työllistäjien eli mikroyrittäjien työttömyysturva.
Hallitus valmistelee selvitystyön pohjalta työttömyysturvajärjestelmään muutoksia, joilla kannustetaan itsensä työllistämiseen pää- ja sivutoimisesti.
Sillä huomioitaisiin nykyistä paremmin erilaiset työnteon muodot sekä mahdollistetaan joustavat siirtymät yrittäjästä palkansaajaksi – ja päinvastoin.
Tavoitteena on esimerkiksi tehdä sivutoimisen yritystoiminnan aloittaminen työttömänä nykyistä sujuvammaksi.
– Hallitus siirtää painopistettä mikroyrityksiin. Työpaikat syntyvät nykyään pienissä yrityksissä, Rehn sanoi tiedotustilaisuudessa.
Kokeileva Suomi
Hallitus kokeilee vuosina 2017 ja 2018 alueellisia asiakaslähtöisen työllisyyspalvelun kokeiluja. Niissä siirretään julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden järjestämisvastuu kunnalle tai maakunnalliselle toimijalle. Tavoitteena on tukea tulevien itsehallintoalueiden perustamista.
Kokeilualueilla voidaan poiketa voimassa olevasta lainsäädännöstä, joka koskee työvoima- ja yrityspalveluja, työttömyysturvaa, aktiivista sosiaalipolitiikkaa, tietojen luovuttamista, kotoutusta sekä mahdollisesti myös koulutusta.
Kokeiluilla tavoitellaan 10 prosentin kustannussäästöä työttömyyden julkiselle taloudella aiheuttamissa kustannuksissa.
Työnäytepalvelu
Hallitus selvittää työnäytepalvelun käyttöönottoa. Se olisi lyhytaikainen ja vapaaehtoisuuteen perustuva palvelu, jossa työtön saisi näyttää työnantajalle, millaista osaamista hän voisi tarjota. Se tarkoittaisi lyhytkestoista työskentelyä mahdollisen työnantajan tehtävissä.
– Siitä hyötyisivät kaikki: työtön saisi näyttää osaamistaan ja työnantaja näkisi, mitä toinen osaa, Lindström perusteli.
Kasvuyritysten työllisyysohjelma auttaisi yrityksiä löytämään osaavaa työvoimaa. Samalla puretaan rakenteellista työttömyyttä.
Kasvuyrityksille markkinoidaan rekrytointitapaa, jossa korkeasti koulutettuja pitkään työttöminä olleita osaajia voidaan palkata kasvuyrityksiin koulutuksen, oppisopimuksen tai työllistämistuen avulla tai ilmankin tukia.
Ohjelmaa toteutettaisiin vuoden 2019 loppuun saakka. Noin 7-15 miljoonan euron kustannukset katettaisiin suuntaamalla uudelleen työvoimapolitiikan määrärahoja.
Hallitus päättää uusista työllisyyttä vahvistavista toimista syksyn budjettiriihessä. Toimia valmistelee ministeri Lindström.
Lindström katsoi työllisyysnäkymiin luottavaisesti myös asiantuntija Heikki Räisäsen hänelle antaman tuoreen selonteon pohjalta: sen mukaan työllisyys kääntyy kesällä parempaan suuntaan. Nyt vetävät palvelut sekä rakennusteollisuus.
– Toivottavasti se vetää muutkin alat ylös, Lindström toivoi.
Tavoite työllisyysasteen nostamiseksi ja 110 000 uutta työpaikkaa on kova. Se vaatii, että hallitusohjelman kirjausten pitää onnistua.
Työttömyys pitää saada lyhyemmäksi
Lindström kertoi, että pelkkien porkkanoiden lisäksi hallitus joutuu tarjoamaan myös keppiä eli nykyistä työttömyysturvaa viilataan työntekoon kannustavammaksi kiristämällä sen ehtoja. Tarkoitus on lyhentää työttömyyden kestoa.
– Suurin ongelma on pitkäaikaistyöttömyys. Työttömyys kestää nyt keskimäärin 52 viikkoa. Jos se lyhentyisi 36 viikkoon, meillä ei olisi nyt näitä ongelmia, Lindström selitti.
Työttömyyden hoito vie nimittäin 5-6 miljardia euroa joka vuosi. Siksi työllistyminen on niin tärkeää ja sen edeltä täytyy raivata loukut pois.
Loukut pois
Hallitus pyrkii tiukentamaan työn vastaanottamisvelvollisuutta. Samalla muutetaan perusteita, joilla työstä saa erota työmatkan perusteella. Hallitus tiukentaa velvollisuutta osallistua työllistymistä edistäviin palveluihin. Työttömien työnhakijoiden palveluita tehostetaan.
Hallitus arvioi työttömyysetuuden suojaosareformin vaikutukset ja poistaa työttömyysturvaan liittyviä byrokratialoukkuja.
Päätöksillä nopeutetaan työn vastaanottamista, lyhennetään työttömyysjaksoja, vahvistetaan työttömyysturvan vastikkeellisuutta ja alennetaan rakenteellista työttömyyttä.
Lisää uudistuksista maanantaina
Nyt esitellyt työllisyyskeinot ovat yksi osa suurta kokonaisuutta, johon kuuluvat myös kilpailukykypaketti, joka pitäisi sopia liittojen välillä toukokuun loppuun mennessä. Myös kehysriihen päätöksistä täytyy pitää kiinni ja päätöksiä on tulossa vielä loppukesän budjettiriiheenkin.
Lindström avaa työttömyysturvan uudistuksia seikkaperäisemmin vielä ensi maanantaina 18.4. Hallitus muodostaa asioista vielä yhteisen kannan.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Eerola: Työttömyysturvan käyttäminen starttirahana on mullistava uudistus

Työstä kieltäytyminen vaikeutuu, työttömyysturva tukemaan työn löytämistä ja yrittäjyyttä

Ministeri Lindström: ”Luulo ei ole tiedon väärti”

Työllisyys kohenee jo tänä vuonna – rakennusalalle 6 000-7 000 uutta työpaikkaa
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








