LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Maahanmuuttajien uuden kotoutumistuen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2027 alusta. Työttömät maahanmuuttajat, jotka saavat työmarkkinatukea, saisivat jatkossa vähemmän rahaa.
Kotoutumistuella korvataan työmarkkinatuki, ja uusi tuki on aiempaa pienempi.
– Maahanmuuttajien tukipolitiikka ottaa askeleen oikeaan suuntaan. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että Suomen sosiaaliturvan tulisi kuulua vain ja ainoastaan suomalaisille, perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen sanoo.
Tämän hallituskauden aikana maahanmuuttajien sosiaaliturvaa eriytetään myös kotihoidon tuen osalta. Jatkossa kotihoidon tukea voisi saada vasta kolmen vuoden Suomessa asumisen jälkeen. Kotihoidon tukea koskevan lain on tarkoitus tulla voimaan 1.7.2026.
– Tällä tavalla saadaan kannustettua maahanmuuttajaäitejä kotoaan töihin, jotta heillä on mahdollisuus kotoutua Suomeen. Toki tämänkin tulisi olla siten, että kotihoidon tukea ei suomalaisten veroeuroista tulisi maksaa kuin suomalaisille, Koponen päättää.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Hallitus tiukentaa jälleen kansalaisuuden saamisen edellytyksiä osana hallitusohjelman toimeenpanoa. Hallitus haluaa parantaa integraatiota, vahvistaa kansalaisuuden arvoa ja varmistaa, että hakijat sitoutuvat suomalaiseen yhteiskuntaan.
Vuoden 2026 talousarvioesityksessä kotoutumiseen esitetään entistä vähemmän määrärahaa, sillä jatkossa maahanmuuttaja vastaa yhä enemmän itse omasta kotoutumisestaan. - Kotoutumispolitiikka perustuu kielen oppimiseen, työntekoon sekä suomalaiseen yhteiskuntaan perehtymiseen ja sen sääntöjen noudattamiseen, sisäministeri Mari Rantanen sanoo.
Valtiovarainministeri Riikka Purra ja sisäministeri Mari Rantanen painottavat, että kotoutumisessa pelkkä raha ei ratkaise lopputulosta, vaan tulijan oma asenne. Suomeen saapuville on asetettava myös vastuita.
Yle uutisoi 12.8.2025 Mikkelin kaupungin päätöksestä häätää suomalaisia vuokralaisia kodeistaan vastaanottokeskuksen tieltä. Rivitalot vuokraa jatkossa Luona Oy, jolla on vastaanottokeskus naapurissa. Asukkaat pitävät kaupungin ratkaisua epäoikeudenmukaisena. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pitää Mikkelin tapausta hälyttävänä esimerkkinä siitä, mitä on odotettavissa, ellei turvapaikkapolitiikan kiristyksistä pidetä kiinni ja kiristetä lisää.
Valtiovarainministerin ehdotus valtion vuoden 2026 budjetiksi hillitsee julkisen talouden velkaantumista hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti. Tuoreeseen budjettiehdotukseen ei sisälly veronkiristyksiä, vaan sen sijaan ehdotuksessa on mukana toissijaisiin menoihin, kuten esimerkiksi maahanmuuton kuluihin kohdistuvia leikkauksia kaikkiaan 0,9 miljardia euroa.
Viikon suosituimmat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.
Matkalipuntarkastajat eivät voi enää jatkossa voimatoimin estää liputonta matkustajaa poistumasta bussista tai raitiovaunusta, uutisoi Aamulehti. Taustalla on kaupungin uusi ohjeistus, joka on herättänyt vastustusta lipuntarkastajien keskuudessa ja noussut esiin myös valtakunnallisissa medioissa.
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.
Lue lisää
Lue lisää
