LEHTIKUVA
Hallitus esittää muutoksia edunvalvontaa ja edunvalvontavaltuutusta koskevaan lainsäädäntöön, jotta järjestelmä vastaisi paremmin käytännön tarpeisiin. Tarkoituksena on helpottaa edunvalvojan ja edunvalvontavaltuutetun tehtävän hoitamista sekä vähentää holhousviranomaisen työmäärää.
Lakia ehdotetaan muutettavaksi muun muassa siten, että jatkossa edunvalvontavaltuutettu voisi tehdä valtuuttajan kiinteistöön liittyviä oikeustoimia, ellei valtuuttaja ole tätä erikseen rajoittanut. Nykyisin valtuutettu voi myydä tai vuokrata kiinteistön vain, jos siitä on nimenomaisesti säädetty valtakirjassa. Uutta sääntelyä sovellettaisiin vain lain voimaantulon jälkeen allekirjoitettuihin edunvalvontavaltuutuksiin.
Holhoustoimilakiin ehdotetaan myös muutoksia. Edunvalvojan lupaa edellyttävät oikeustoimet määriteltäisiin nykyistä selkeämmin, ja tarpeettomiksi katsotuista lupavaatimuksista luovuttaisiin. Lisäksi alaikäisten edunvalvonnan varallisuusrajaa esitetään nostettavaksi 20 000 eurosta 30 000 euroon. Korotus perustuu rahanarvonmuutokseen.
– Ehdotetuilla muutoksilla puututaan sellaisiin laissa oleviin kohtiin, jotka ovat aiheuttaneet ongelmia käytännön asioiden hoidossa, toteaa oikeusministeri Leena Meri oikeusministeriön tiedotteessa.
Edunvalvontalainsäädännön tarkoituksena on suojata henkilöitä, jotka eivät vajaavaltaisuuden, sairauden tai muun syyn vuoksi voi itse hoitaa asioitaan. Hallitus painottaa, että muutokset on tehtävä niin, ettei näiden henkilöiden oikeusturvaa heikennetä.
Esitys perustuu pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmakirjaukseen edunvalvontaa ja edunvalvontavaltuutusta koskevan lainsäädännön ajantasaistamisesta.
Lakimuutokset on tarkoitus saattaa voimaan syksyllä 2025, noin kolmen kuukauden kuluttua niiden hyväksymisestä ja vahvistamisesta.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Suomen, Islannin, Norjan, Ruotsin ja Ahvenanmaan oikeusministerit tapasivat Helsingissä osana Suomen puheenjohtajuutta Pohjoismaiden ministerineuvostossa tänä vuonna. Kokouksessa käsiteltiin oikeusvaltion kriisinkestävyyttä ja rajat ylittävän rikollisuuden torjuntaa, jotka ovat entistä ajankohtaisempia muuttuvassa turvallisuustilanteessa.
Oikeusministeriö hakee keinoja rikosasioiden käsittelyn nopeuttamiseen ja oikeudenmukaisuuden parantamiseen. Virkatyönä laadittu ehdotus rikosprosessien sujuvoittamiseksi on nyt lausuntokierroksella.
Oikeusministeriö on avannut lausuntokierroksen arviomuistiosta, jossa tarkastellaan eläinsuojelurikosten rangaistuksia ja eläintenpitokieltoa. Muistiossa arvioidaan nykyistä lainsäädäntöä, oikeuskäytäntöä sekä kansainvälisiä vertailuja, mutta varsinaisia muutoksia eläinsuojelurikosten rangaistusasteikkoon ei esitetä.
Valtioneuvoston keskiviikkona päättämässä vuosien 2026–2029 julkisen talouden suunnitelmassa oikeusministeriön hallinnonalalle osoitettiin lisärahoitusta muun muassa rangaistusten ankaroittamisen vaikutuksiin ja 400 uuteen vankipaikkaan. Perussuomalainen oikeusministeri Leena Meri pitää rahoituksen toteutumista merkittävänä panostuksena Suomen sisäiselle turvallisuudelle.
Rikoslakiin tulee kaksi uutta rangaistuksen koventamisperustetta: rikoksen tekeminen osana rikollisjoukon toimintaa ja ns. nöyryytysväkivalta. Lisäksi alle 15-vuotiaan käyttäminen välikappaleena rikoksen tekemisessä tulee rangaistavaksi erillisenä rikoksena.
Viikon suosituimmat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Lue lisää
Lue lisää
