

LEHTIKUVA
Hallitus palauttaa keliakiakorvauksen – painotus alaikäisissä ja alemman tulotason aikuisissa
Eduskunnan keliakiaverkosto kokoontui torstaina eduskunnassa. Verkoston puheenjohtajaksi valittiin Jaana Strandman ja varapuheenjohtajaksi Timo Suhonen (sd.). Uusi puheenjohtaja Strandman jätti hallituksen vastattavaksi kirjallisen kysymyksen keliakiakorvauksen toimeenpanosta.
Keliakiaverkosto muodostuu eduskuntapuolueiden nimeämistä kansanedustajista ja Keliakialiiton edustajista. Verkostossa käsitellään keliakiaa sairastavien elämään vaikuttavia sosiaali- ja terveyspoliittisia asioita. Tavoitteena on vaikuttaa siihen, että keliakian hyvän hoidon edellytykset yhteiskunnassa on mahdollista toteuttaa. Verkosto toimii Keliakialiiton ja päättäjien välisenä tiedonvaihto-, keskustelu- ja vaikuttamiskanavana.
Hallitusohjelmassa todetaan, että keliakiakorvaus palautetaan painottaen alaikäisiä ja alemman tulotason aikuisia.
– Olen tehnyt asianomaiselle ministerille 24.10.2023 kirjallisen kysymyksen koskien sitä, miten keliakiakorvaus tullaan toimeenpanemaan ja millä aikataululla keliakiakorvaus otetaan käyttöön. Kirjallisen kysymyksen allekirjoittajina ovat minun lisäkseni Timo Suhonen ja Sari Tanus, kertoo keliakiaverkoston puheenjohtaja, perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman.
Hoitamaton keliakia kuormittaa terveydenhuoltoa
Tällä hetkellä yhteiskunta tukee ainoastaan keliakiaa sairastavien lasten ruokavaliohoitoa. Keliakiaa sairastavat lapset ovat oikeutettuja perusvammaistukeen. Kun lapsi täyttää 16 vuotta, tuki loppuu.
– Keliakia on elinikäinen autoimmuunisairaus, joka vaatii hoitoa jokaisena päivänä. Hoitamaton tai huonosti hoidettu keliakia kuormittaa terveydenhuoltoa ja altistaa kalliille lisäsairauksille, kuten suolistosyövälle, lapsettomuudelle, osteoporoosille ja siitä aiheutuville lonkkamurtumille. Hoitamattomilla keliaakikoilla on jopa 30 % muuta väestöä enemmän masennusta ja muita psykiatrisia oireita.
Lääkehoitoa ei ole olemassa
Keliakiaan ei ole olemassa lääkehoitoa, vaan sen ainoa hoitomuoto on elinikäinen ja ehdottoman tarkka sekä yksilölle kallis gluteeniton erityisruokavalio. Tämän vuoksi korvauksen maksaminen on perusteltua ja yhdenvertaista suhteessa muihin autoimmuunisairauksiin. Keliakiakorvausta maksetaan esimerkiksi Norjassa 105 €/kk, Kreikassa 100 €/kk ja Belgiassa 38 €/kk (v. 2022). Suomessa ei tällä hetkellä makseta tukea sairauden hoitoon yli 16-vuotiaille keliakiaa sairastaville.
– Suolistosyövän hoito maksaa yhteiskunnalle noin 72 000 euroa. Tällä summalla maksettaisiin yhdelle henkilölle keliakiakorvausta (38 €/kk) 158 vuoden ajan. Lonkkamurtuman hoito kustantaa 30 000 euroa, ja tällä summalla maksettaisiin keliakiakorvausta yhdelle henkilölle 66 vuoden ajan.
– Oikealla hoidolla keliakian lisäsairauksien riski laskee samalle tasolle kuin muilla ihmisillä ja sairastava pysyy työ- ja toimintakuntoisena. Keliakian ainoa hoito on lääkärin määräämä ehdottoman tarkka, mutta kallis gluteeniton erityisruokavalio, Strandman sanoo.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- autoimmuunisairaudet sosiaali- ja terveyspolitiikka Keliakialiitto keliakiakorvaus keliakiaverkosto keliakia Timo Suhonen Jaana Strandman Sari Tanus Hallitusohjelma Terveydenhuolto
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Koronapandemia jätti Suomeen mittavan hoitovelan, jonka purkaminen on hallituksen keskeinen tehtävä – ”Monet haasteista eivät ole ratkaistavissa rahalla”

Kansanedustaja Rami Lehtisellä korjaava ratkaisu lääkäripulaan: ”Lisätään merkittävästi lääkärien koulutusmäärää ja tehdään korjaava malli lääkärikoulutukseen”

Yksityissektoria tarvitaan purkamaan Siltasairaalan hoitovelkaa – Juvonen: ”Julkisen terveydenhuollon tilanne on järkyttävän surullinen Suomessa”

Liikunta lisää kykyjämme ja säästää yhteisiä eurojamme – Strandman: Liikkumattomuuden hintalappu on maassamme lähes 4 miljardia euroa
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








