LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
- Ulkomaalaisten vankien siirtoa on tärkeä edistää, sillä Suomen vankiloissa on huomattava määrä ulkomaisia vankeja tälläkin hetkellä. Tarkoitus on etsiä uusia keinoja tehostaa vankiensiirtojärjestelmän toimintaa, toteaa oikeusministeri Leena Meri.
Hallitusohjelman tavoitetila on, että rikollisuus vähenee ja että Suomi on kaikille turvallinen maa.
Oikeusministeriön tänään julkaistussa kriminaalipoliittisessa ohjelmassa arvioidaan niitä toimia, joita hallituskaudella on vielä perusteltua selvittää ja edistää. Ohjelma täydentää hallituksen kriminaalipoliittista linjaa.
Uuteen kriminaalipoliittiseen ohjelmaan sisältyy kuusi konkreettista toimenpidettä, joista yksi on ulkomaalaisten vankien siirron ja maasta poistamisen edellytysten selvittäminen. Tavoitteena on siis tehostaa ulkomaalaisten Suomessa vankilassa olevien vankien siirtämistä istumaan tuomionsa kotimaassaan.
Tällä hetkellä isoimmat esteet vankien siirrossa liittyvät pitkälti vankien siirtojen lainsäädäntöön sekä käytännön järjestelyihin eri maiden viranomaisten välillä.
Parhaillaan Suomi yrittää aktiivisesti muun muassa EU:ssa tuoda esiin, että vankien siirtoja on tehostettava, koska tällä hetkellä siirrot EU-maiden välillä vievät huomattavasti aikaa ja resursseja. Nyt on tarkoitus selvittää, mitä kaikkea mahdollista voidaan tehdä, jotta vankien siirrot kotimaihinsa edistyisivät mahdollisimman tehokkaasti.
Ulkomaalaisista vangeista aiheutuvat kustannukset suomalaiselle yhteiskunnalle ovat merkittävät ottaen huomioon, että yksi vuosi suljetussa vankilassa maksaa yli 80 000 euroa per vanki. Vuosi avovankilassa kustantaa sekin yli 60 000 euroa.
– Ulkomaalaisten vankien siirtoa on tärkeä edistää, sillä Suomen vankiloissa on huomattava määrä ulkomaisia vankeja tälläkin hetkellä. Tarkoitus on etsiä uusia keinoja tehostaa vankiensiirtojärjestelmän toimintaa, toteaa oikeusministeri Leena Meri.
PS ARKISTO
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Oikeusministeriö julkaisi tänään kriminaalipoliittisen toimenpideohjelman, joka linjaa hallituksen keskeisiä toimia rikollisuuden torjumiseksi. Ohjelmassa tarkastellaan nykytilannetta ja täydennetään hallituksen aikaisempia linjauksia muun muassa petosrikosten ehkäisyyn ja ulkomaalaisten vankien siirtoihin liittyen.
Valtioneuvoston keskiviikkona päättämässä vuosien 2026–2029 julkisen talouden suunnitelmassa oikeusministeriön hallinnonalalle osoitettiin lisärahoitusta muun muassa rangaistusten ankaroittamisen vaikutuksiin ja 400 uuteen vankipaikkaan. Perussuomalainen oikeusministeri Leena Meri pitää rahoituksen toteutumista merkittävänä panostuksena Suomen sisäiselle turvallisuudelle.
Oikeusministeriö tiedotti tänään, että Turun vankilaan tullaan suunnittelemaan lisärakennus suljettujen vankipaikkojen lisäämiseksi. Hanketta edistetään oikeusministeri Leena Meren hallinnonalalla. Rakennuksen valmistumisen ajankohdaksi arvioidaan loppuvuotta 2027
Turun vankilaan suunnitellaan lisärakennus suljettujen vankipaikkojen lisäämiseksi. Hanke toteuttaa hallitusohjelmaa, jonka mukaisesti ampuma-aserikosta koskevien ja vaarallisen esineen hallussapitoa koskevien rikosten rangaistuksia kiristetään.
Perussuomalaiset ovat varoittaneet väestöpohjan muuttumisen vaikutuksista jo vuosia.
Oikeusministeriössä on valmistunut arviomuistio varmuusvankeudesta ja sen käyttöönotosta. Uusi seuraamus olisi tarkoitettu vaarallisimpia väkivaltarikoksia tekeville.
Eduskunta äänesti perjantaina niin kutsutusta ’’ensikertalaisuusalennuksesta’’. Ensikertalaisena tuomittu vapautuu vankilasta ehdonalaiseen normaalia aikaisemmin. Tähän asti rikoksentekijä on voitu tuomita ensikertalaisena myös, jos hän ei ole istunut vankilassa edeltäneenä viitenä vuotena.
Rikoslakiin tulee kaksi uutta rangaistuksen koventamisperustetta: rikoksen tekeminen osana rikollisjoukon toimintaa ja ns. nöyryytysväkivalta. Lisäksi alle 15-vuotiaan käyttäminen välikappaleena rikoksen tekemisessä tulee rangaistavaksi erillisenä rikoksena.
Hallitus sopi eilen päättyneessä puoliväliriihessä niin sanottujen koppikorvausten määrää koskevan lainsäädäntöhankkeen käynnistämisestä. Hankkeessa määritellään katto syyttömästi vangitulle tai tuomitulle valtion varoista vapauden menetyksen johdosta maksettavista korvauksista.
Viikon suosituimmat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.
Matkalipuntarkastajat eivät voi enää jatkossa voimatoimin estää liputonta matkustajaa poistumasta bussista tai raitiovaunusta, uutisoi Aamulehti. Taustalla on kaupungin uusi ohjeistus, joka on herättänyt vastustusta lipuntarkastajien keskuudessa ja noussut esiin myös valtakunnallisissa medioissa.
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.
Lue lisää
Lue lisää
