
LEHTIKUVA
Hallitus torjuu järjestäytynyttä rikollisuutta laajalla strategialla – oikeusministeri Leena Meri: ”Suomesta ei tule rikollisten turvasatamaa”
- Hallitus pitää järjestäytynyttä rikollisuutta vakavana uhkana Suomen turvallisuudelle ja lailliselle yhteiskuntajärjestykselle, ja siksi ilmiötä torjutaan kaikin keinoin, oikeusministeri Leena Meri sanoo. Hän esitteli tänään hallituksen järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan uuden strategian ja toimenpideohjelman. Strategiaan liittyviä toimenpiteitä on yhteensä 21, ja ne jakautuvat eri ministeriöille ja viranomaisille.
Hallitusohjelman mukaisesti hallitus on nyt päivittänyt järjestäytyneen rikollisuuden vastaisen strategian. Edellisen kerran tämä on tehty vuonna 2013 eli lähes 12 vuotta sitten. Myös hallitusohjelmaan sisältyy useita järjestäytyneen rikollisuuden toimintakykyä heikentäviä lainsäädäntöuudistuksia.
– Nyt hyväksyttyyn strategiaan liittyviä toimenpiteitä on yhteensä 21, ja ne jakautuvat eri ministeriöille ja viranomaisille. Toimenpiteet keskittyvät erityisesti viranomaistoiminnan kehittämiseen, analysoidun tiedon hyödyntämiseen ja torjuntayhteistyön laajentamiseen Suomessa ja kansainvälisesti. Strategiaa seurataan jatkuvasti, ja tarvittaessa laaditaan lisää toimia, oikeusministeri Leena Meri sanoo.
Torjuntastrategian tavoitteena on estää järjestäytyneen rikollisuuden soluttautuminen yhteiskunnan rakenteisiin. Keskeisiä päämääriä ovat myös rikoshyödyn vähentäminen, rikollisen toiminnan vaikeuttaminen ja rikosten tekemisen riskin kohottaminen. Tavoitteena on myös parantaa rikoksille erityisen alttiissa asemassa olevien, kuten alaikäisten, suojaa.
– Yhteistyön keskeisten toimijoiden välillä on oltava tehokasta ja vakiintunutta esimerkiksi tietojen vaihdossa. Oikeusministeriössä on jo käynnissä tietojenvaihdon koordinaatiohanke, ja kaikki ministeriöt tekevät omilla sektoreillaan uutta lainsäädäntöä tietojenvaihdon esteiden purkamiseksi, Meri sanoo.
Jengirikoksista kovemmat rangaistukset
Järjestäytynyt rikollisuus ja siihen liittyvät toimintatavat muuttuvat nopeasti. Osana strategiaa lainsäädäntöä uudistetaan nyt eri tavoin ajantasaiseksi, Meri kertoo.
Lainsäädäntötoimilla tehostetaan rikosvastuun toteutumista ja rikoshyödyn menettämistä. Myös rahanpesua estetään lainsäädännöllisin toimin.
Eduskunnan käsittelyssä on jo nyt rangaistusten kiristäminen muun muassa laittomista aseista ja koventamisperuste jengirikoksista sekä siitä, että alaikäistä käytetään hyväksi rikosten tekemisessä.
– Lainsäädäntöhankkeita on muitakin. Olemme myös uudistamassa vankilalainsäädäntöä, jotta esimerkiksi tutkintavankeja voi siirtää varmuusosastoille. Olemme myös panostaneet vankilaturvallisuuteen, jolla suojataan paitsi virkamiehiä ja vanginvartijoita myös toisia vankeja. Samalla pyrimme estämään rikollisten verkostoitumista.
Järjestäytyneessä rikollisuudessa tyypillinen tapa on palkata alle rikosvastuuikäisiä tekemään rikoksia.
– Ruotsissa on nähtävillä jo varoittavia esimerkkejä. Me haluamme nyt varmistaa, että Suomesta ei tule rikollisten turvasatamaa.
– Järjestäytyneelle rikollisuudelle tulonlähteitä ovat myös huumekauppa sekä laiton ase- ja ihmiskauppa. Näitä tulonlähteitä meidän tulee tukkia, Meri sanoo.
Viranomaisten tiedonvaihtoa parannetaan
Sisäministeri Mari Rantanen kuvaa, että tänä päivänä järjestäytynyt rikollisuus kasvaa, kovenee ja kansainvälistyy.
– Järjestäytynyt rikollisuus on vakava uhka Suomen turvallisuudelle ja lailliselle yhteiskuntajärjestykselle. Nyt vahvistettu strategia parantaa Suomen sisäistä turvallisuutta. Samalla on toki tärkeää, että strategian uudistamisen ohella myös toimeenpanemme strategian sisällön.
Strategian toimenpideohjelman monet kohdat osuvat sisäministeriöön ja sen hallinnonalalle, erityisesti poliisin tehtäviin.
Järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa oikea-aikaisuudella on keskeinen merkitys, Rantanen sanoo.
– Tässä, kuten kaikessa muussakin rikollisuuden torjunnassa, on parempi toimia hieman etupainotteisesti, jotta voimme toimia silloin, kun se vielä on mahdollista.
Järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan on myös tulossa oma erityislaki, joka mahdollistaa entistä täysipainoisemman ja tuloksekkaamman viranomaisyhteistyön.
– Poliisilla tulee olla riittävän laaja oikeus järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa koskevaan tietojen vaihtoon. Vastaavasti muilla viranomaisilla on oltava oikeudet antaa tätä tietoa poliisille, sisäministeri sanoo.
Rikollisuus kietoutuu lailliseen toimintaan
Järjestäytynyt rikollisuus on kasvava ongelma maailmanlaajuisesti, myös Suomessa. Toimintatavat ovat kehittyneet, verkostot laajentuneet ja rikollinen toiminta on kietoutunut yhä tiiviimmin myös lailliseen liiketoimintaan ja kansainvälisiin yhteyksiin.
Viranomaisarvion mukaan Suomessa toimii tälläkin hetkellä liki 2 000 yritystä, joiden vastuuhenkilöillä on joko suora kytkös järjestäytyneeseen rikollisuuteen tai he ovat järjestäytyneen rikollisuuden vaikutuspiirissä. Osa näiden yritysten vastuuhenkilöistä on tunnistettuja nykyisiä tai entisiä järjestäytyneiden rikollisryhmien jäseniä.
Rikollisryhmien vaikutuspiirissä toimivat yritykset aiheuttavat verovajetta ja saattavat esimerkiksi pestä rikollisesti saatuja varoja yritystoiminnan kautta.
– Kehityksen pysäyttäminen vaatii päättäväisiä toimia yhteiskunnan turvallisuuden takaamiseksi, ja siksi hallitus torjuu järjestäytyneen rikollisuuden uhkaa kaikin keinoin. Meidän tulee varmistaa, että rikolliset jäävät kiinni, että he saavat tuntuvat rangaistukset ja että rikoksella saatu hyöty otetaan heiltä pois, oikeusministeri Meri sanoo.
Suomen Uutiset
Lue myös
Suora lähetys: Tiedotustilaisuus järjestäytyneen rikollisuuden torjuntastrategiasta, puhujina oikeusministeri Leena Meri ja sisäministeri Mari Rantanen
Artikkeliin liittyvät aiheet
- vankilaturvallisuus rikoshyöty viranomaisten välinen tiedonvaihto lainsäädäntöuudistukset rikosvastuu laittomat aseet kovennetut rangaistukset asekauppa järjestäytynyt rikollisuus huumekauppa Jengirikollisuus Rahanpesu Oikeusministeriö Hallitusohjelma Leena Meri Mari Rantanen Ihmiskauppa Turvallisuus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Suora lähetys: Tiedotustilaisuus järjestäytyneen rikollisuuden torjuntastrategiasta, puhujina oikeusministeri Leena Meri ja sisäministeri Mari Rantanen
Oikeusministeri Leena Meri esittelee tänään tiedotustilaisuudessa hallituksen järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan strategian ja toimenpideohjelman. Lisäksi sisäministeri Mari Rantanen kertoo sisäministeriön toimenpiteistä. Tilaisuus lähetetään suorana verkkolähetyksenä tänään noin kello 13.30 alkaen.

Poliisikansanedustaja Mira Nieminen huumeiden käyttöhuoneista: ”En voi sallia järjestäytyneen rikollisuuden tukemista missään muodossa”
Eduskunnassa äänestetään tänään kansalaisaloitteesta valvottujen käyttötilojen kokeilusta huumeita käyttäville. Perussuomalaisten poliisitaustainen kansanedustaja Mira Nieminen ei hyväksy järjestäytyneen rikollisuuden tukemista sallimalla laittomat aineet missään muodossa. Huumeiden käyttäjät tarvitsevat apua ja tukea huumeiden käytön lopettamiseen, eivät sen jatkamiseksi.

Oikeusministeriö arvioi pakkokeinolain muutostarpeet – tavoitteena muun muassa tehostaa järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa
Oikeusministeriö on asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on arvioida pakkokeinolain muutostarpeet ja valmistella tarvittavat lakimuutokset. Hanke toteuttaa hallitusohjelman tavoitteita muun muassa järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi.

Taistelu järjestäytynyttä rikollisuutta vastaan tuottaa monenlaista tulosta – ruotsalaisjengit valtaavat nyt Norjan huumemarkkinoita
Samaan aikaan kun Ruotsin poliisi on kiihdyttänyt toimiaan paikallisia rikollisjengejä vastaan, nämä ovat siirtyneet yhä enenevässä määrin rötöstelemään rajan taakse Norjaan. Ilmiö on ainutlaatuinen Norjan rikoshistoriassa ja kasvaa kaiken aikaa. Viranomaisten mukaan huumerikollisuudessa on kyse jo uhasta yhteiskunnalle.

Ampuma-aserikosten rangaistukset kiristyvät – oikeusministeri Leena Meri: ”Uudella sääntelyllä pyritään erityisesti torjumaan järjestäytynyttä rikollisuutta”
Hallitus esittää aserikoksia koskevan lainsäädännön merkittävää uudistusta. Hallitusohjelman mukaisesti törkeän ampuma-aserikoksen vähimmäisrangaistus korotettaisiin kahdeksi vuodeksi vankeutta. Jatkossa tästä rikoksesta tuomittaisiin pääsääntöisesti ehdoton vankeusrangaistus.
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








