

PS ARKISTO
Hallituspuolueet ajavat haittamaahanmuuttoa, viherveroja ja EU-tukipaketteja – Grönroos: Ei ole uskottavaa, että samat puolueet edistäisivät kuntatasollakaan suomalaisten hyvinvointia
Perussuomalaisten puoluetoimistolle tulee jatkuvasti uusia jäsenhakemuksia, ja ensi kevään kuntavaaleihin on jo nyt yli 2 500 ehdokasta. Perussuomalaisten puoluesihteeri Simo Grönroos sanoi eilen Ylen A-studiossa, että myös kuntatason politiikassa on kyse asioiden laittamisesta tärkeysjärjestykseen. – Laitetaanko rahat kunnissa suomalaisten hyvinvointiin ja turvallisuuteen vai joihinkin muihin menoihin.
Perussuomalaisten puoluesihteeri Simo Grönroos painotti eilen Ylen A-studiossa, että ensi kevään kuntavaalit ovat merkittävät kaikkien suomalaisten kannalta.
– Vaalit ovat tärkeät paitsi kuntatasolla, myös valtakunnallisesti, koska jokainen suomalainen voi nyt antaa terveisensä, onko tyytyväinen vihervasemmistohallituksen politiikkaan.
– Varsinkin nyt, kun elämme huonoja taloudellisia aikoja, niin ennen kaikkea nyt on olennaista, että asiat kunnissa laitetaan tärkeysjärjestykseen. Laitetaanko rahat suomalaisten hyvinvointiin ja turvallisuuteen vai joihinkin muihin menoihin, Grönroos herätteli kansaa.
Hallituksen politiikka suututtaa
Grönroosin ohella A-Studioon oli kutsuttu puoluesihteerit Antton Rönnholm (sd), Riikka Pirkkalainen (kesk) ja Kristiina Kokko (kok). Kaikissa puolueissa tehdään edelleen ehdokashankintaa, vaikka vaaleihin on enää puolisen vuotta.
Pirkkalainen kertoi, että keskustalla on toistaiseksi vajaat 2 000 ehdokasta.
Perussuomalaiset on vakiinnuttanut kannatuksensa Suomen toiseksi suurimpana puolueena, mikä näkyy myös ryntäyksenä perussuomalaisten kuntavaaliehdokkaaksi.
– Ehdokkaita on löytynyt oikein kivasti. Tällä hetkellä on jo reilut 2 500 ehdokasta. Edellisiin vaaleihin verrattuna meillä on jo nyt kymmenillä paikkakunnilla enemmän ehdokkaita kuin viime vaaleissa oli lopullisilla listoilla, Grönroos sanoi.
Hän huomautti myös, että perussuomalaisiin tulee viikoittain yli sata jäsenhakemusta.
– Muutoksen tuulet puhaltavat, sen huomaa selvästi toritapahtumissa, joissa on ollut paljon porukkaa. Tosi moni ihminen haluaa nyt lähteä vaikuttamaan. Moni on myös suuttunut hallituksen politiikkaa kohtaan, ja ihan yleisesti sitä meininkiä kohtaan, mihin maa on menossa.
Valtakunnanpolitiikalla kytkentä kuntatasolle
Kuntien talous riippuu aivan samoista tekijöistä kuin valtion talous. Hyvinvointipalvelujen järjestäminen edellyttää tuottavaa työtä, joka kerryttää verotuloja. Perussuomalaiset pitääkin vaalikentillä esillä myös valtakunnanpolitiikan asioita.
Grönroosin mukaan valtakunnanpolitiikka on kiinteässä yhteydessä kuntatasolle.
– Hallituspuolueet ajavat haittamaahanmuuttoa, ylitiukkaa ilmastopolitiikkaa, teollisuutta kurittavia viherveroja ja EU-tukipaketteja joissa suomalaisten miljardit eurot laitetaan toisten maiden tukemiseen. Ei siis ole uskottavaa, että nämä samat puolueet ajaisivat kuntatasollakaan vastuullista ja suomalaisten hyvinvointia edistävää politiikkaa.
Sdp:n puoluesihteeri Rönnholm esitti usein toistetun väitteen, jonka mukaan 750 miljardin EU-elpymispakettiin osallistumisella Suomen vientiteollisuus pidettäisiin toiminnassa. Tosiasiassa EU-elvytyksessä on kyse taloutensa huonosti hoitaneiden EU-jäsenvaltioiden rakenteellisten ongelmien sosialisoimisesta muiden maksettavaksi.
Sdp:n ei halua keskustella veronmaksajien rahoista
Veronmaksajille kalliiksi käyvä valtakunnantason maahanmuutto- ja ilmastopolitiikka ja EU-elvytykseen kanavoidut miljardit kytkeytyvät kiinteästi myös kuntien talouteen. Rönnholm ei kuitenkaan halunnut huomioida laajempaa kokonaisuutta, vaan hän halusi ohjata keskustelun lähinnä kuntien asukkailleen järjestämiin palveluihin.
Suomesta ulos kanavoidut veronmaksajien miljardit ovat Rönnholmin mielestä ”yleistä höpinää”.
Kokko esitti oman puolueensa politiikkaa mielikuvatasolla. Kokko kertoi lähes runollisesti, että kokoomuksen kanssa voi ”turvallisesti ja vastuullisesti” kulkea koronan yli, eettisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla.
Perussuomalaisten kuntavaaliohjelmassa otetaan konkreettisesti kantaa useisiin asioihin, joista päätetään kuntatasolla. Perusuomalaisten mukaan esimerkiksi tuulivoimaloille ei tulisi myöntää rakennuslupia.
– Tuulivoimaa on onnistuttu torppaamaan jo nyt, toki vaihtelevalla menestyksellä. Se on yksi konkreettinen asia, jolla varmistetaan kuntalaisten turvallisuus. Kuten tiedetään, tuulivoima ei ole aina se turvallisin vaihtoehto ihmisten asumisympäristöön, Grönroos sanoi.
Leikkaukset toissijaisiin menoihin ja ökyinvestointeihin
Grönroos sanoi, että kuntatalouden tervehdyttäminen vaatii jonkin verran myös leikkauksia.
– Ensin pitää leikata sellaisista menoista, jotka eivät edistä suomalaisten hyvinvointia ja turvallisuutta. Tällaiset menot liittyvät kunnissa esimerkiksi maahanmuuttoon, ylikunnianhimoiseen ilmastopolitiikkaan sekä joihinkin ökyinvestointeihin.
Esimerkkinä ökyinvestoinneista Grönroos mainitsi eri puolilla Suomea suunnitellut raideinvestoinnit.
– Tällä hetkellä kunnat ovat ennätysvelkaisia, ja ökyhankkeet velkaannuttavat kuntia yhä enemmän.
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Kristiina Kokko Riikka Pirkkalainen Simo Gönroos ökyinvestoinnit puoluesihteerit kuntavaaliehdokkaat suomalaisten hyvinvointi toissijaiset menokohteet Antton Rönnholm veronmaksajat Kuntavaalit Tuulivoima ilmastopolitiikka Velkaantuminen perussuomalaiset talous maahanmuutto
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Halla-aho: On tärkeää, että kuntavaaleissa ihmiset ottavat kantaa laajemmin – kuntien ja valtion talous riippuu täysin samoista tekijöistä

Halla-aho: Polttoaineveron korotus on pelkkää rahastusta, suurten kaupunkien ulkopuolella ihmisillä ei ole mahdollisuutta vähentää autoilua

Puoluesihteeri Grönroos: Koronakriisi ei hiljentänyt vaatimuksia halpatyövoiman maahantulon lisäämisestä – ”Tarvitsemme kuntapäättäjiä, jotka asettavat etusijalle suomalaisen työn ja yrittämisen”

Halla-aho vappupuheessaan: ”Julkisesta rahankäytöstä otettava löysät pois ja kaikki resurssit on tulevina vuosina sijoitettava suomalaisen työn ja yrittämisen puolustamiseen”

Perussuomalaiset tähtää suurimmaksi kuntapuolueeksi: ”Meidän ei tarvitse tehdä temppuja ja miettiä joka aamu, että mitäköhän mieltä tänään kannattaisi olla”

Halla-aho: Kuntavaaleilla suuri yleispoliittinen merkitys – ”Kansalle tilaisuus ottaa kantaa ja antaa palautetta”

Rahaa tulee, sanoo hallitus – Purra: Kuntapaketit auttavat hallituspuolueita kuntavaaleissa

Näin naapurissa: Demariklaani terrorisoi ruotsalaista kriisikuntaa – arvostelijoita kehotetaan ”painumaan helvettiin”

Peltokangas vaatii hintalappua ilmastoraivolle: ”Hallitusta ei näytä hätkäyttävän taloutemme tila pätkän vertaa”
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








