

LEHTIKUVA
Toimitus suosittelee
Viikon 43/2016 luetuin
Heikki Hursti kiistanalaisesta ruoka-aputuesta: ”Koskaan ennen ei ole tuettu. Mutta nyt yksi puolue teki mitä lupasi”
Heikki Hursti pitää kohtuuttomana, että ruoka-apuyhdistysten saamasta pienestä tuesta nousi kohu viime viikolla. Hän epäilee syyksi pelkästään sitä pientä seikkaa, että apua järjestivät perussuomalaisten kansanedustajat.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmä julkisti viime viikolla kansalaisjärjestöille suunnatun 1,1 miljoonan euron avustuksen, josta 765 000 menee ruoka-apua jakaville yhdistyksille ja loput köyhimpien lasten harrastusten tukemiseen.
Helsingin Sanomat julkaisi perjantaina skandaalinhakuisen kirjoituksen, jonka mukaan raha menisi kansanedustaja Mika Niikon (ps.) lähipiiriin. Kirjoituksessa jätettiin mainitsematta se, että osa varoista kohdentui Veikko ja Lahja Hurstin Laupeudentyö ry:lle.
Vihreiden varapuheenjohtaja, köyhyystutkija Maria Ohisalo puolestaan kirjoitti Uuden Suomen blogissaan, että ruoka-aputyöhön suunnatulla rahalla olisi pitänyt mieluummin palkata 15-20 sosiaalityöntekijää vuodeksi – ja että tämä olisi ollut parempi tapa tukea köyhiä.
”Vihreät ja perussuomalaiset nokittelevat”
Heikki Hursti on johtanut Hurstin suvussa kulkenutta avustustoimintaa jo kymmenen vuotta isänsä poismenon jälkeen. Heikki ja Lahja Hurstin Laupeudentyö ry haki ja sai osan eduskunnan valtiovarainvaliokunnan jakamasta paketista. Tukea käytetään toimintamenoihin ja varastotilojen vuokriin. Toiveissa on löytää suurempi varasto, jolloin toiminta saataisiin saman katon alle.
Hursti epäilee kohun syyksi perussuomalaisten asemaa silmätikkuna – ja puolueiden välistä nokittelua.
– Epäilen syyksi, että perussuomalaiset on ollut suurennuslasin alla kaikissa asioissa. Jos joku muu puolue olisi lähtenyt vetämään tätä apua, ei kohua olisi tullut. Mutta vihreät ja perussuomalaisethan nokittelevat aina, Hursti epäilee.
Hursti on myös hämmästynyt Ohisalon kärkevästä kolumnista Uudessa Suomessa.
– Ohisalo on käynyt luonani monta kertaa, tutustunut toimintaamme ja kehunut, kuinka tärkeää työtä olen tehnyt. Kolmesti hän kävi luonamme kahvittelemassa ja hän kehui meitä. Mutta nyt toisessa yhteydessä hän kirjoittaakin, kuinka emme ansaitsekaan tukea, Hursti pahoittelee.
Hän arvioi jääneensä tässä vihreiden ja perussuomalaisten nokittelun hampaisiin, vaikka ei itse ole minkään puolueen jäsen.
Niikolla luonteva tausta ruoka-apua jakaviin
Helsingin Sanomien jutussa korostettiin tukien menevän vantaalaisen kansanedustajan Niikon lähipiiriin. Niikko oli suunnittelemassa tukea eduskunnan valtiovarainvaliokunnan varajäsenenä. Mutta Niikolla on myös pitkä tausta vapaaehtoistyössä, mikä luo yhteyksille luontaista pohjaa.
Apua ajoivat myös Toimi Kankaanniemi (ps.) valtiovarainvaliokunnan valiokuntavastaavana sosiaali- ja terveysasioissa ja valiokunnan varapuheenjohtaja Ville Vähämäki (ps.), joka toimii myös puolueen eduskuntaryhmän valiokuntavastaavana valtiovarainvaliokunnan asioissa.
– En tunne Niikon kavereita. Jos heille on mennyt, onhan se ikävää, mutta jos on ystäviä joissakin organisaatioissa, eihän se saa estää jakamasta apua. Eikä Niikko ole rahaa jakanut, vaan STM:n virkamiehet, Hursti korostaa.
Pieni tuki isompiin tukiin verrattuna
– Minusta oli mahtava ja historiallinen juttu, että tällaista lähdettiin valtion taholta tekemään. Vajaa 800 000 euroa oli pieni summa verrattuna vaikkapa Raha-automaattiyhdistyksen tukiin verrattuna. Moni ruoka-apua jakava yhdistys ei saa tukea mistään muualta, Hursti vertaa.
RAY jakaa vuosittain 300 miljoonaa euroa yli 800 järjestölle.
– Jos ruoka-apuyhdistykset saavat vajaan miljoonan, on se meille kuitenkin iso raha ja suuri huomionosoitus työlle, jota teemme. Ja sitäkin vasten tämä on hienoa, kun niin monet kansanedustajat ovat taputtaneet olalleni ja sanoneet, että kyllä me tuemme, mutta ei ole koskaan ennen tuettu. Mutta nyt yksi puolue teki mitä lupasi ja meitä autettiin – niin miksei niin saisi tehdä, Hursti kysyy.
20 virkailijaa ei korvaa ruoka-apua
Hän pitää myös höpöpuheena, että pari kymmentä sosiaalityöntekijää tekisi enemmän kuin ruoka-apua jakavat yhdistykset tekevät saamallaan tuella.
– Eiväthän ne virkailijat pysty auttamaan, kun sanomaan vain, että kyllä tällä tuella pitäisi pärjätä. Mutta kun sillä ei pärjää. Toki yhteiskunnan pitäisi hoitaa asia niin, että ihmiset eivät tarvitsisi ruoka-apua, vaan he voisivat ostaa ruokaa itse kaupasta. Mutta leikkausten keskellä näyttää siltä, että ruoka-apua tarvitaan entistä enemmän, Hursti pahoittelee.
Hurstin ruokajonot ovatkin kasvaneet 10 vuoden aikana kymmenkertaisiksi – 300 hakijasta yli 3000:een joka viikko. Jono on pitkä ”Hurstin valinnan” edustalla Helsingin Kalliossa keskiviikkoaamuisin.
Hursti saa ruoka-apua lahjoituksina, mutta hän myös ostaa tuhat lihapullaa tai lenkkiä tai joskus molempia lahjoitusvaroilla. Helsingin kaupungin sosiaalivirasto tukee Helsinginkadun jakopisteen vuokrakuluissa yli 8000 eurolla kuukaudessa. Kaupunki tosin omistaa kiinteistön. Pakkashuoneiden vuokra on 600 euroa ja lämminvarastona toimiva Kumpulassa sijaitseva vanha puutalo maksaa 650 euroa kuussa.
Toiveissa olisi isompi tila, jolloin päästäisiin saman katon alle. Kylmätilan voisi rakentaa vaikkapa varaston kulmaan, Hursti aprikoi.
Kylmäautoja tarvitaan lakisääteisesti
Eduskunnan myöntämästä ja STM:n jakamasta tuesta lähes puolet meni kylmäautoihin. Helsingin Sanomissa kyseltiin, kuinka näin kävi, mutta samassa jutussa STM:n viranomaiset vastasivat, että juuri kylmäkuljetusten järjestäminen nähtiin tärkeäksi jakoperusteeksi.
– Ilman kylmäkuljetusautoja monen yhdistyksen työ loppuisi kokonaan! Kylmäkuljetus on lakisääteistä. Osa on joutunut lopettamaan jo nyt, kun osa kaupoista ei anna elintarvikkeista, jos ei kylmäkuljetusautoa ole. Vain kylmäkuljetusauto voi taata kylmäketjun toiminnan, sanoo Nina Havia Suomen ruoka-apuyhdistysten liitosta.
Lain mukaan helposti pilaantuvat elintarvikkeet, jotka säilyäkseen on säilytettävä alhaisessa lämpötilassa, tulee vähittäiskaupan toimituksissa kuljettaa jäähdytyslaitteistolla varustetussa, eristetyssä kuormatilassa tai muulla tavoin jäähdytettävässä, suljettavassa eristetyssä kuljetusastiassa siten, että elintarvikkeiden lämpötila on korkeintaan 6 °C.
Ruoka-apuyhdistysten liitto neuvoo ja jakaa tukea jatkossa
Havian johtama yhdistys perustettiin viime talvena koordinoimaan valtakunnallista apua jatkossa noin 300:lle ruoka-apua antavalle yhdistykselle. Yhdistys sai tukea työntekijän palkkaamiseen.
– Toiveissa on, että jo ensi vuonna voisimme koordinoida vastaavan tuen itse. Se olisi kuitenkin vain pieni osa työstä, jonka pääosa olisi paikallisten avustusjärjestöjen opastus ja koulutus, Havia kertoo.
Tänä vuonna tukien jakamista koordinoi Samaria ry, mikä johtui yhdistyksen asiantuntemuksesta ja hyvistä verkostoista. Tämän on tarkoitus jäädä tilapäiseksi järjestelyksi.
Havia ihmettelee Helsingin Sanomien syytöksiä Niikon lähipiiristä. Havia on toiminut viime keväästä saakka toiminnanjohtajana Niikon perustamassa Takaisin elämään –yhdistyksessä. Sitä ennen hän toimi parin vuoden ajan määräaikaisessa projektissa projektipäällikkönä vuodesta 2007. Kun Niikkokin lähti yhdistyksestä 2011, ei Havia pidä yhteyttä kovin kummallisena.
Jokainen tuntee toisensa
– Jokainen, joka toimii vapaaehtoistyössä, huomaa, että pian kaikki toimijat tuntevat toisensa. Yhteistyö on voimavara, jolla toimimme. Haemme kumppaneita niin kuntatasolla kuin kolmannen sektorin kanssa ristiin ja rastiin. En usko, että kukaan voi toimia Suomessa pitkään tuntematta toisiaan, Havia kuvaa.
– Teen toki yhteistyötä Niikonkin kanssa ja tunnemme toisensa, vaikka emme toistemme luona kyläilekään. Teemme yhteistyötä, koska se on hyödyllistä ja rakentavaa. Minusta se on normaalia, Havia toteaa.
Jos taas ihmetellään, miksi tuesta meni suuri osa kristillisille yhdistyksille, se johtuu siitä, että ainakin 80 prosenttia ruoka-apua antavista ihmisistä on kristittyjä. Se kuuluu kristilliseen arvomaailmaan, että köyhimmille annetaan, Havia sanoo.
– Jokaiselta yhdistykseltä löytyy jonkinlainen aatteellinen tausta, harva on puhtaasti puolueettomia, Havia arvioi.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Nousevat elinkustannukset ja koronakriisi lisänneet ruoka-avun tarvetta: ”Ihmisillä on hätä”
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








