

Reuters / AFP / Lehtikuva. Jose Magana, Georges Gobet
Heikki Koskenkylän analyysi EU:n ja IMF:n väittelystä – kumpi on oikeassa?
Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n salainen selvitys, jonka mukaan arviot Kreikan talouden kehityksestä ovat olleet aivan liian optimistisia, tuli julki pari viikkoa sitten. Tuotannon Kreikassa arvioitiin alun perin laskevan vain noin kolme prosenttia vuosina 2009-2013, mutta todellisuudessa tuotanto on supistunut yli 20 prosenttia. Kreikassa on syvä lama. Tuotanto Kreikassa on supistunut enemmän kuin 1990-luvun alun suuressa lamassa Suomessa.
Kreikan valtion velkoja olisi pitänyt alentaa jo keväällä 2010, jolloin maata EU:n ja IMF:n toimesta alun perin lähdettiin tukemaan. Euromaat mukaan lukien Suomi antoivat tuolloin kahdenkeskistä lainaa Kreikalle. EU-mailla oli keskeinen rooli taivuteltaessa IMF mukaan tukemaan Kreikkaa. Der Spiegel-lehdessä oli äskettäin (no. 23 / 3.6.2013) laaja kirjoitus IMF:n roolista Euroopan kriisimaiden tukemisessa. On ilmeistä, että IMF:n rivit ovat olleet hajallaan asiassa. Vuonna 2010 IMF:n johdossa oli vielä Dominique Strauss-Kahn, joka joutui myöhemmin eroamaan. Hänen tilalleen tuli toinen ranskalainen Christine Lagarde. Erityisesti kehittyvien talouksien edustajat kritisoivat IMF:n osallistumista euromaiden tukemiseen. He epäilevät lisäksi tehtyjä velanhoidon ja julkisen talouden kestävyysarvioita. IMF on onnistunut niiden laadinnassa yleensä erinomaisesti. Kreikan osalta epäonnistuttiin pahasti. IMF:ssä on ilmeisesti käynnissä sisäinen pyykinpesu asian suhteen.
Erityisesti EU:n ja EKP:n suunnalta on vastattu tiukasti IMF:lle. Talouskomissaari Olli Rehn totesi tylysti, että IMF pesee jälkipyykkiä ja heittää likavedet Euroopan päälle.
Jo aiemmin kritiikkiä aiheutti IMF:n ekonomistien tutkimus, jonka mukaan EU eli komissio aliarvioi julkisen talouden säästöjen negatiivista vaikutusta kriisimaiden talouksille. EU on oikeassa, että julkiset taloudet on pakko tasapainottaa valtavan ylivelkaantumisen jäljiltä, mikä osin johtuu pankkisektorin ongelmista, näin erityisesti Espanjassa ja Irlannissa. Kriisimaissa julkinen sektori on tehoton ja osin korruptoitunut. Säästötoimilla pyritään myös tehostamaan sitä. Kriisimaiden ongelma on se, että ne kuuluvat euroon eivätkä voi tästä syystä devalvoida. Suomi pelastui 1990-luvun alun lamasta devalvaation, reaalipalkkojen pienen laskun ja julkisen sektorin saneerauksen avulla. Kriisimaat ovat joutuneet laskemaan rajusti palkkoja ja eläkkeitä devalvaation puuttuessa, mikä on puolestaan romahduttanut kotimaisen kysynnän. Kreikan velkasaneeraustarve on ilmeinen. IMF on siltä osin oikeassa. Yksityisten hallussa olevia velkakirjoja alennettiin jo viime vuonna huomattavasti. Lisäksi Suomi ja muut euromaat ovat myöntäneet Kreikalle tukiluottojen huojennuksia eli pidentäneet maksuaikaa 15 vuotta sekä myöntäneet vapautusta korkojen maksusta ja pääoman lyhennyksistä. Myönnetyt huojennukset heikentävät Kreikan velkojien asemaa tuntuvasti. Käytännössä Kreikalle myönnetyt huojennukset vastaavat osittaisia velkasaneerauksia.
Kreikan velka-aste mitattuna velan suhteena bruttokansantuotteeseen lähestyy jo 180 prosenttia, luku on hurjan korkea. Kreikan budjetti on edelleen pahasti alijäämäinen ja BKT supistuu, jolloin velka-aste kasvaa edelleen. Taloussanomien toimittaja Jan Hurri on tehnyt erinomaisia analyysejä näistä kysymyksistä.
Jo keväällä 2010, kun Kreikkaa alun perin lähdettiin tukemaan, monet asiantuntijat Suomessa olivat Kreikan velkasaneerauksen kannalla. Heitä olivat mm. Björn Wahlroos ja Erkki Tuomioja sekä monet ekonomistit. Oli suuri virhe lähteä lainoittamaan Kreikkaa. Dominoefektillä pelottelu oli täysin turhaa, kuten Kreikalle viime vuonna toteutettu velkasaneeraus osoitti. Tulevasta Kreikan velkasaneerauksesta koituu Suomellekin tuntuvia tappioita eikä niin kutsuttu vakuus anna paljoa suojaa mikäli ylipäänsä antaa mitään. Suomi ei saa mitään, jos Kreikka ei tee omin päin konkurssia. Järjestelty velkojen leikkaaminen, ehkä jopa 80 % veloista kuten Argentiinassa 2000 alussa, on ainoa mahdollisuus. Se tultaneen tekemään IMF:n, EU:n, ERVV:n ja EKP:n johdolla. Velkasaneeraus on välttämätön monien ekonomistien mielestä. Suomi on varmasti mukana kyseisessä velkajärjestelyssä. Ulkopuolelle jättäytymisen seurauksena olisi täydellinen maineen menetys. Siihen ei Suomen poliitikoilla ole uskallusta eikä varaa. IMF on ollut koko ajan oikeassa Kreikan velkasaneerauksen tarpeesta ja EU sekä EKP väärässä. Voi vain ihmetellä EU:n eli komission, ja EKP:n analyysejä ja päättelykyvyn tasoa Kreikan osalta.
Heikki Koskenkylä
VTT
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








