

LEHTIKUVA
Heinolan vastaanottokeskus lopettaa toimintansa: Pihalla lavakaupalla roskiin heitettyjä vaatteita ja huonekaluja – Miksi näitä ei anneta suomalaisille?
Maahanmuuttovirasto päätti toukokuussa, että se lakkauttaa parikymmentä aikuisten ja perheiden vastaanottokeskusta pääosin marraskuun loppuun mennessä. Nyt keskuksia tyhjennetään kovaa vauhtia lahjoitustavarasta.
Yksi lopettavista keskuksista on Viittakivi Oy:n Heinolan vastaanottokeskus. Nimettömänä pysyttelevä mies on huolestunut keskukseen lahjoitetun tavaran kohtalosta.
– Olen nähnyt miten pakolaiskeskuksesta on viety 5-6 ääriään myöten täynnä olevaa vaihtolavallista tavaraa murskattavaksi ja tuhottavaksi jätteenpolttolaitokseen, mies kertoo.
”Surullista, että siellä oli myös aivan ehjiä lasten syöttötuoleja, lasten polkupyöriä ja säkkikaupalla käyttökelpoisia vaatteita.”
Mies ei halua nimeään julkisuuteen, koska hän pelkää saavansa rasistin leiman otsaansa. Hän kertoo seuranneensa tarkkaan Heinolan vastaanottokeskuksen tilojen tyhjentämistä.
– Lavoilla oli huonekaluja, sänkyjä, patjoja, tyynyjä, pöytiä, monenlaisia tuoleja, kaappeja ja laatikostoja. Surullista, että siellä oli myös aivan ehjiä lasten syöttötuoleja, lasten polkupyöriä ja säkkikaupalla käyttökelpoisia vaatteita, mies harmittelee.
Keskuksen pihalla kävi kuhina
Turvapaikkakriisi räjähti käsiin, kun Suomesta tuli viime vuonna yksi turvapaikanhakijoiden suosikkimaa. Viime vuoden lopussa Suomesta oli hakenut turvapaikkaa lähes 32 500 ihmistä.
Järjestöt ja yksittäiset kansalaiset käynnistivät turvapaikanhakijoille lukuisia vaate- ja tavarakeräyksiä eri puolilla Suomea.
Lahjoituksia kerättiin myös Heinolassa. Siellä entisen opettajankoulutuslaitoksen eli Opekon tiloihin perustetussa vastaanottokeskuksessa oli vuosi sitten 250 turvapaikanhakijaa.
– Vapaaehtoiset kalustivat pitkänaikaa paikkoja näille yötäpäivää. Keskuksen pihalla oli monien kalustetoimittajien autoja ja erilaisten keräysten kuljetuksia, joissa oli vaatteita, taloustarvikkeita ja vapaa-ajantarvikkeita, nimettömänä pysyttelevä mies kuvailee.
Tuhansia tunteja vapaaehtoistyötä
Nyt Viittakivi Oy:n keskuksessa on enää noin 20 Suomeen saapunutta nuorta miesturvapaikanhakijaa.
– Enää ei ole näkynyt niitä toimittajia, jotka tekivät aikaisemmin mitä uskomattomampia haastatteluja näistä pakolaisista, jotka olivat juttujen mukaan ”huippuosaajia”. Yksikään valtamedian toimittaja ei ole ollut tekemässä juttua siitä, miten tavarapaljoudet lähtivät täysillä roskalavoilla hävitykseen, mies kummastelee.
”Keskusten pyörittäjät ovat saaneet valtavan rahallisen hyödyn vapaaehtoisten työstä ja tavarosita korvauksetta käyttöönsä.”
Miestä harmittaa, jos vapaaehtoisten työskentely valuu hukkaan.
– Ei varmasti ole laskettu koskaan niitä kymmeniä tuhansia työtunteja, joita vapaaehtoiset tekivät omalla kustannuksellaan. Keskusten pyörittäjät ovat saaneet valtavan rahallisen hyödyn vapaaehtoisten työstä ja tavaroista korvauksetta käyttöönsä, mies arvelee.
Tavaroiden tuhlaus kiistetään
Viittakivi Oy:n Heinolan vastaanottokeskuksen yksikönjohtaja Juha-Pekka Liljander kiistää väitteet lahjoitustavaran hukkaan heittämisestä.
– Meillä on ollut pihalla avolavoja remontin vuoksi. Ainoastaan rikkoutuneita tavaroita on laitettu lavoille. Samaan aikaan osa tavaroista on siirretty toisiin vastaanottokeskuksiin ja se on saattanut aiheuttaa sivullisissa hämmennystä, Liljander sanoo.
Liljanderin mukaan Maahanmuuttovirasto on antanut selkeät ohjeet vastaanottokeskuksen lopettamistoimista.
– Yli sadan euron hankinnat luetteloidaan ja Maahanmuuttovirasto kontrolloi sitä. Muu tavara on ohjeistettu käytettäväksi muissa vastaanottokeskuksissa. Mikäli jotain tavaraa ei tarvita vastaanottokeskuksessa, niin se kierrätetään.
”Emme ole voittoa tuottava yritys”
Viittakivi Oy kuuluu Setlementtiliiton konserniin. Viittakivi huolehtii käytännössä Setlementtiliiton organisoimasta turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskustoiminnasta.
– Maahanmuuttovirasto on rahoittanut toteutuneita kuluja ja hallintokuluja. Emme ole voittoa tuottava firma. Mikäli viivan alle jää rahaa, niin se käytetään jossain muussa yleishyödyllisessä auttamistoiminnassa, Liljander kertoo.
Henkilökohtaiset tavarat mukaan
Myös SPR kiistää heittävänsä lahjoitustavaraa roskakoriin, vaikka esimerkiksi Kirkkonummen Evitskogin vastaanottokeskuksen pihalla nähtiin viime syksynä röykkiöittäin poltettavia vaatekasoja. SPR:n mukaan poltetut tavarat kuuluivat rakennuksen entisille asukkaille.
– Vastaanottokeskukseen lahjoitetut ja edelleen hyväkuntoiset huonekalut ja tavarat toimitetaan ensisijaisesti muihin SPR:n vastaanottoyksiköihin. Turvapaikanhakijoiden käyttämiä vaatteita ja muita henkilökohtaisia tavaroita ei kierrätetä, vaan asukkaat ottavat ne mukaansa.
– Jos lähistöllä olevissa vastaanottoyksiköissä ei ole tarvetta vastaanottokeskuksesta ylijääville tavaroille, tavarat voidaan varastoida osana varautumista vastaanottotoiminnan tarpeisiin, käyttää Punaisen Ristin avustustoiminnassa muulla tavalla tai jakaa myös kuntiin siirtyville pakolaisille, SPR:stä kommentoidaan.
Lahjoituksia ei saa hukata
Perussuomalaisten hollolalainen kansanedustaja Jari Ronkainen ymmärtää kansalaisten huolen ja peräänkuuluttaa lahjoitustavaroiden kierrättämistä.
”Kaikille lahjoituksille ei ole kuitenkaan löytynyt käyttöä tai ne eivät ole kelvanneet turvapaikanhakijoille.”
Paheksun ja pidän harmillisena, jos lahjoitustavarat menevät hukkaan. Silloin kun turvapaikkakriisi alkoi, niin ihmiset lahjoittivat tavaraa. Kaikille lahjoituksille ei ole kuitenkaan löytynyt käyttöä tai ne eivät ole kelvanneet turvapaikanhakijoille, Ronkainen sanoo.
Ronkainen muistuttaa, että vastaanottokeskuksiin lahjoituksina kerättyjä vaatteita ja tavaroita voidaan hyödyntää esimerkiksi kotimaan huono-osaisten auttamisessa.
– Lahjoitustavaroille pitää löytyä oikeanlaista käyttöä, sillä ihmiset ovat niitä hyvää hyvyyttään lahjoittaneet. Jos vaatteille ja tavaroille ei ole varastotiloja, niin silloin lahjoituksille pitää osata sanoa ei kiitos.
Kuvassa: Kierrätettyjä tekstiilejä lajittelua odottamassa Suomen Punaisen Ristin Kontti-kierrätystavaratalossa Espoossa. Kuvituskuva.
MIKA RINNE
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Ruoho: Miksi tyhjeneviä vastaanottokeskuksia ei anneta suomalaisille asunnottomille? – ”Koska se ei ole hyvä bisnes”

Ronkainen: SPR ja demarit ovat rahastaneet törkeästi turvapaikkabisneksellä – ”Migrin sopimukset käsittämättömiä, valtion piikki on ollut auki”

Ronkainen: Maahanmuuttoviraston piikki kiinni – ”Tällaisen julkisen rahan rosvouksen on loputtava”

Hakkarainen turvapaikanhakijoiden hyysäämisestä: Yhteiskunnan maksamaa seksiturismia – ”Onko tarkoitus vaihtaa miespuolinen väestö suvakkien toimesta?”
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








