LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Helsingin seudun kauppakamarin toimitusjohtaja Pia Pakarinen hehkuttaa kolumnissaan, kuinka ulkomaalaisväestön kasvuun perustuva muuttovoitto lisää tarvetta muun muassa asunnoille ja palveluille. Hän jättää kuitenkin mainitsematta, että veronmaksaja joutuu maksamaan suurimman osan kustannuksista.
Helsinkiläisten määrä kasvoi viime vuonna peräti 11 000 henkilöllä eli historiallisen paljon, kertovat ennakkotiedot. Lokakuun lopussa stadilaisia oli jo 694 000. Tänä vuonna ylittyy 700 000 asukkaan raja, Helsingin seudun kauppakamarin toimitusjohtaja Pia Pakarinen kirjoittaa kolumnissaan.
Helsingin väestönkasvu perustuu jo suurelta osin maahanmuuttoon, minkä Pakarinenkin myöntää.
Väestönkasvu lisää tarvetta palveluille, koska maahanmuuttajat tarvitsevat samat palvelut kuin kantaväestökin.
– Tarvitaan lisää päiväkoteja, kouluja, terveyspalveluja ja joukkoliikennettä. Liikennejärjestelmänkin on pystyttävä palvelemaan kasvavaa asukasmäärää. Kasvava väestö tarkoittaa suurempaa asiakaspohjaa. Tämä hyödyttää erityisesti kauppaa, ravintola- ja matkailualaa, rakennusalaa sekä hyvinvointi- ja hoivapalveluja tarjoavia yrityksiä, kauppakamaripomo Pakarinen kirjoittaa.
Elinkeinoelämälle ja vuokranantajille maahanmuutto toki tarkoittaakin mukavia tulovirtoja. Sitä Pakarinen ei kuitenkaan mainitse kolumnissaan, että yleensä kustannusvastuu valuu tavallisten veronmaksajien rasitukseksi. Tämä johtuu siitä, että maahanmuuttajat työllistyvät heikosti, ja niilläkin, jotka ylipäätään työllistyvät, työpaikka osuu matalapalkka-aloille, jolloin palkkatulot jäävät hyvin vähäisiksi verrattuna kantaväestöön.
Pääkaupunkiseudulla asuvien maahanmuuttajien palkkatulot ovat lähes puolet kantaväestöä heikompia.
Tulonsiirtoja nauttii jo melkoinen joukko työttömiä maahanmuuttajia. Kelan vuoden 2023 elokuussa julkaiseman tilaston mukaan vuonna 2022 vieraskielisiä työttömyysetuuksien saajia oli 81 000, mikä oli neljännes kaikista työttömyysetuuksien saajista. Samana vuonna vieraskielisten osuus Suomen väestöstä oli noin yhdeksän prosenttia.
Kaikkiaan vieraskielisten Kela-tukiin hupenee jo yli miljardi euroa vuodessa.
Kauppakamaripomo Pakarisen mielestä väestönkasvu vahvistaa työvoiman saatavuutta.
– Ulkomainen muuttovoitto tuo mukanaan osaajia eri aloille, mikä helpottanee työvoimapulaa esimerkiksi teknologia-, hoiva- ja palvelualoilla, Pakarinen hehkuttaa.
Todellisuus on kuitenkin toisenlaista. Maahanmuuttajien heikko työmarkkina-asema ja korkea työttömyys näkyvät etenkin pääkaupunkiseudulla. Vuonna 2024 Helsingissä jo joka kolmas työtön oli vieraskielinen. Espoon työttömistä 43 prosenttia oli vieraskielisiä ja Vantaalla 46,5 prosenttia.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan asiantuntijan mukaan lähes puolet työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla. Aiempien hallitusten holtiton maahanmuuttopolitiikka paisuttaakin nyt ongelmia työmarkkinoilla.
Epäselväksi ei siis jää, miksi maahanmuuttoon perustuva väestönkasvu on elinkeinoelämän ja sitä tukevien lobbarien etu. Suomalaisen veronmaksajan etu tämä ei kuitenkaan ole, koska veronmaksajan velvollisuudeksi jää välillisesti kustantaa vieraskielisen väestön tarvitsemat palvelut ja asunnot.
Suomen Perusta -ajatuspajan johtaja, perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos tuo esille, että samaan aikaan kun sosiaaliturvaan nojaava maahanmuutto lisää tavaroiden ja palveluiden kysyntää ja kasvattaa bisneksiä, elinkeinoelämää ei kiinnosta pennin vertaa maahanmuuton kielteiset vaikutukset julkiselle taloudelle ja suomalaisten turvallisuudelle.
Helsingin seudun kauppakamarin johtaja Pia Pakarinen kertoo Helsingin Uutisten kolumnissa alastoman totuuden siitä, miksi elinkeinoelämä kannattaa avoimia rajoja ja väestönvaihtoa:
— Simo Grönroos (@SimoGronroos) January 18, 2026
"Julkisten palvelujen lisäksi myös yksityisten palvelujen kysyntä kasvaa. Yritykset, jotka osaavat… pic.twitter.com/7zCuocFEpc
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalainen Nuoriso esittää, että Suomi ryhtyy välittömästi palauttamaan työttömiä maahanmuuttajia kotimaihinsa, koska heillä ei ole hyvää syytä olla Suomessa.
Tämä hallitus on joutunut korjaamaan ja korjaa viime kauden päätöksiä. Nyt vasemmistopuolueet yrittävät kaataa heidän oman ideologiansa seuraukset pelkästään nykyisen hallituksen syyksi, kansanedustaja Sanna Antikainen kuvaa.
Maahanmuutto on Suomessakin johtanut siihen, että vanhemmat pyrkivät usein järjestämään lapsensa eri päiväkotiin tai kouluun kuin siihen, mihin lapsi asuinpaikan perusteella menisi. Joissain tapauksissa vanhemmat vaihtavat jopa asuinpaikkaa halutun koulu- tai päiväkotipaikan saamiseksi.
Politiikka on periaatteessa yhteisten ja oman viiteryhmän asioiden ajamista. Kun valtakunta on taloudellisestikin kriisissä, näkökulma voisi perustellusti olla laajempi. Suomen keskusta yrittää pikkupolitikoinnilla pelastaa ydinalueidensa lukioita ja ääniä mutta ajaa samalla valtakuntaa yhä syvemmälle suohon.
Iltalehti kertoo tuoreessa talousjutussaan kuluttajien luottamuksen talouteen heikentyneen taas. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää liittää heikon kuluttajaluottamuksen sekä rakentamisen alamäen haittamaahanmuuton aiheuttamiin kustannuksiin. Mäenpää arvostelee erityisesti vastaanottokeskusten, tulkkauspalvelujen ja asuntorakentamisen roolia talouden rakenteissa ja kertoo Suomen eläneen yli varojensa.
Viikon suosituimmat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.
Mailiin tupsahti uutiskirje, jossa MustReadin toimittaja Erkka Railo tenttaa Ylen uutta toimaria Marit af Björkestenia. Ylen mielestä yhtiön tehtävä on yhdistää suomalaisia, mutta toisaalta poliittinen polarisaatio vaikeuttaa yhteiskunnallista keskustelua, kirjoittaa valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustaja Matias Turkkila.
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.
Matkalipuntarkastajat eivät voi enää jatkossa voimatoimin estää liputonta matkustajaa poistumasta bussista tai raitiovaunusta, uutisoi Aamulehti. Taustalla on kaupungin uusi ohjeistus, joka on herättänyt vastustusta lipuntarkastajien keskuudessa ja noussut esiin myös valtakunnallisissa medioissa.
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.
Lue lisää
Lue lisää
