

MATTI MATIKAINEN
Helsingin kaupunginhallitus myönsi 1,5 miljoonaa maahanmuuttajien työllisyyden parantamiseen: ”Kaupunki laittaa rahat menemään ja toivoo parasta”
Helsingin kaupunginhallitus on myöntänyt tämän vuoden talousarvion määrärahoista lähes 1,5 miljoonaa euroa maahanmuuttajien työmarkkina-aseman parantamiseen.
Perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu Mari Rantanen näki kaupungin esityksessa useita epäkohtia ja esitti sen palauttamista uudelleen valmisteluun. Rantasen esitystä vastustivat perussuomalaisia lukuun ottamatta kaikki muut valtuustoryhmät, joten se raukesi.
– Helsingin kaupungin yleisenä linjana tuntuu olevan, että laitetaan julkisia varoja maahanmuuttajien tukemiseen. Tämä ryhmä mainitaan kaikkein useimmin esimerkiksi Helsingin kaupunkistrategiassa, Rantanen ihmettelee.
– Kaupungin esityksessä on mielestäni ongelmallista se, ettei toimenpiteiden vaikuttavuudesta ole tehty minkäänlaisia tutkimuksia tai arvioita. Vaikuttaa siltä, että tarkoituksena on vain laittaa rahaa menemään ja toivotaan parasta.
Useita ristiriitaisuuksia
Helsingin kaupungin päätösehdotus pitää sisällään useita ristiriitaisuuksia. Esityksen perusteluissa sanotaan muun muassa, että määrärahat on tarkoitus kohdentaa sellaisille maahanmuuttajille, joiden kotouttamisprosessia voidaan edistää nopeilla ja räätälöidyillä toimenpiteillä.
Kuitenkin määrärahoja ollaan ohjaamassa hankkeisiin, joista työllistymisen ei voi odottaa olevan erityisen nopeaa, kuten kotona lapsia hoitaville maahanmuuttajille suunnattuun KOTIVA-hankkeeseen.
– KOTIVA on ollut toiminnassa jo vuodesta 2011, mutta sen vaikutuksia työllisyyteen ei ole esityksessä esitetty. Lähtökohtana veronmaksajien rahojen käytössä pitäisi olla, että rahoille on osoitettava tavoite ja myös seurattava sen toteutumista. On aivan hullunkurista, jos ei seurata ollenkaan, saadaanko rahoille vastinetta, Rantanen ihmettelee.
Rahan pumppaaminen ei auta
Tällainen politiikka johtaa siihen, että kotouttamistoimenpiteitä mitataan niihin käytetyn rahan eikä tulosten perusteella. Kun tarkastellaan kotouttamistoimenpiteiden tähänastista onnistumista, ei voi olla tulematta siihen johtopäätökseen, että pelkkä rahan pumppaaminen ei ole tehokas keino maahanmuuttajien työllistymisen lisäämiseksi.
– Esitys on täysin ristiriitainen siinäkin kohdassa, missä sanotaan kielitaidon olevan kotoutumisen ja työllistymisen edellytys, mutta kuitenkin rahaa osoitetaan muun muassa monikielisten valmentajien ja omankielisten työelämävalmentajien palkkaamiseen.
– Jos itse menisin asumaan esimerkiksi Kreikkaan, paljonko se motivoisi minua opiskelemaan paikallista kieltä, jos saisin kaikki palvelut myös suomeksi? Rantanen kysyy.
Positiivista diskriminointia
Kaupungin esitys on ongelmallinen myös tasapuolisuuden kannalta. Jos maahanmuuttajataustaisilla työntekijöillä pitää olla oikeus opiskella suomea työajallaan, pitäisi myös suomalaisilla työntekijöillä olla oikeus esimerkiksi toisen kotimaisen opiskeluun työaikana tasapuolisuuden nimissä.
– Tällainen positiivinen diskriminointi etnisen taustan perusteella on äärimmäisen lyhytnäköistä ja hölmöä politiikkaa. Jos halutaan lisää tasa-arvoa tähän maahan, ei se voi olla pidemmän aikavälin tie.
– Miten se edistää kotoutumista, jos maahanmuuttajat laitetaan eri asemaan jo rahanjaossa? Jos kaikki olisivat samalla viivalla, olisi todellisen integraation mahdollisuus olemassa. Nyt sellaista mahdollisuutta ei edes pyritä luomaan, sanoo Rantanen.
Rasistileiman pelossa kaikki käy
Rantasen esitystä asian palauttamiseksi uudelleen valmisteluun vastustivat kaikki ryhmät ja valtuutetut perussuomalaisia lukuun ottamatta. Kun kysymys on maahanmuutosta ja maahanmuuttajista, unohtuvat yleensä tasa-arvoa peräävien vihreiden ja vasemmistonkin vaateet, kun hyvää omaatuntoa ostetaan yhteisillä rahoilla.
– Siitä olen huolissani, ettei tarkan euron kokoomuskaan avaa näissä asioissa suutaan. Maahanmuutosta kun puhutaan, alkaa rasistiksi leimaaminen välittömästi, jos kyseenalaistaa yhtään mitään. Siinä pelossa ollaan sitten valmiita suostumaan hulluihinkin esityksiin, Rantanen pohtii.
MIKA MÄNNISTÖ
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Tavio: Maahanmuuttaja välttää aktiivimallin kotoutumiskoulutuksella

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä: Hallituksen tulee nujertaa työttömyys, ei työttömiä

PS tyrmää työn pakkohakumallin: ”Aktiivimallinkin sotkut vielä korjaamatta”

Startup Refugees sai 150 000 euroa Suomi 100 -hankkeelta – rahaa palaa henkilöstökuluihin, mutta onko yksikään turvapaikanhakija saanut töitä?

Helsingin sote-lautakunta luopui juuri äsken terveyskeskusmaksujen perimisestä ulkomaalaisilta yhdenvertaisuuslain vuoksi – valtuutettu Mari Rantanen hiilenä: ”Mitä hullumpia esityksiä, sen varmemmin ne menevät läpi”

PS-valtuutetut Pia Kopra ja Mari Rantanen laittomasti maassa olevien palveluista: ”Täysin avoin piikki meillä Helsingissä”

Itäinen Helsinki ei houkuttele enää suomenkielisiä lapsiperheitä – ”Kaupungin asuntoihin asutetaan humanitaarisia maahanmuuttajia”

Demarivaltuutettu haluaa Helsinkiin omat terveysyksiköt eri kieliryhmille – perussuomalaisten sote-lautakunnan jäsen tyrmää
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








