

Vedätyksen kohteena ollut HS julkaisi "arkipäivän rasismista" näyttävän jutun visualisointeineen.
Viikon 52/2022 luetuin
Helsingin Sanomien mainostama rasismikohu olikin vain räppärin julkisuustemppu
Helsingin Sanomat mainosti rasismista kertovaa kirjaa tarinalla, joka on osoittautunut valheeksi. Tarina oli pila, jolla räppäri yritti saada julkisuutta omille TikTok-videoilleen. Helsingin Sanomat kuitenkin otti valheen todesta ja käytti sitä rasismikirjan myynnin edistämiseen. Nyt räppäri vaatii omaa osuuttaan kirjan myyntituloista.
Pari kuukautta sitten Helsingin Sanomat julkaisi artikkelin otsikolla ”Räppäriä luultiin ravintolassa ruokalähetiksi: Uusi tietokirja valottaa, mitä arkipäivän rasismille voidaan tehdä”. Jutussa mainostettiin vasta ilmestynyttä kirjaa, joka käsittelee ”rasismia, antirasismia ja kokemuksia elämästä eri kulttuurien risteymässä Suomessa”.
Helsingin Sanomien jutussa toimittaja Hilla Körkkö kertoo, että räppäri Kingfish, oikealta nimeltään Remzi Rafle julkaisi Tiktok-tilillään videon, jossa hän kertoi nepalilaisessa ravintolassa tapahtuneesta tilanteesta. Tai siis väitetysti tapahtuneesta tilanteesta.
Väite: Luultiin ruokalähetiksi – sai ilmaiset ruuat
Remzi Rafle väitti videolla nepalilaisravintolan henkilökunnan luulleen häntä ruokalähetiksi ja ojentaneen hänelle ruokakassin kuljetettavaksi, vaikka hän oli mennyt ravintolaan ostamaan ruokaa itselleen. Videolla Rafle kertoo ottaneensa ruuat mukaansa ja kiittäneensä ilmaisesta ateriasta.
Toimittaja Hilla Körkkö käyttää väitettyä tapausta esimerkkinä siitä, ”kuinka paljon ihmiset kohtaavat yhä edelleen Suomessa arkipäivän rasismia, esimerkiksi niin kutsuttuja mikroaggressioita ja etnistä profilointia”. Tässä tapauksessa väitetty ”arkipäivän rasismi” tosin tapahtui maahanmuuttajataustaisten henkilöiden välillä, sillä Remzi Raflen mukaan ruokakassin hänelle ojentanut työntekijä oli ”intialainen kaveri”.
Video oli pelkkä julkisuustemppu
Nyt näyttää kuitenkin siltä, että koko kertomus oli pelkkää vedätystä. Laudi-podcastissa äskettäin vieraillut Remzi Rafle kertoo, että hän keksi jutun saadakseen julkisuutta TikTok-videoilleen. Jutussa on ilmeisesti totta pohjalla sen verran, että Rafle on todellakin käynyt nepalilaisessa ravintolassa hakemassa ruokaa itselleen. Mutta se, että häntä olisi luultu ruokalähetiksi on vedätystä.
Kyseisen haastattelun otsikko on ”Trollauksen aatelisia (vieraana Kingfish ja Gracias)”. Janne Lehmosen ja Tijan Foonin juontamassa ohjelmassa (kohdasta 12:45 alkaen) räppäri Kingfish eli Remzi Rafle kertoo julkisuustemppunsa taustoista. Hän luonnehtii nettimaailmaa ”yhdeksi isoksi kusetukseksi”.
– Mä tajusin miten tää nettimaailma toimii. Pitää vain vetää niistä pikku naruista.
– Hauskinta tässä oli, että jotkut halus tehdä tästä mun tapahtumasta promon johonkin niiden kirjaan, joka oli tulossa, Remzi kertoo.
Ja niinhän siinä kävi, että Helsingin Sanomat julkaisi promoartikkelin, jossa tämä tarina oli mukana. Raflen mukaan Helsingin Sanomien toimittaja ei soittanut hänelle varmistaakseen tarinan todenperäisyyden. Toimittaja siis ilmeisesti piti tarinaa totena pelkän videon perusteella, vaikka TikTok tunnetaan siitä, että siellä julkaistaan paljon hupivideoita, joiden sisältö on pelkkää sepitettä.
Journalistin ohjeet: ”Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti”
Helsingin Sanomat mainostaa tilaajilleen tekevänsä tosiasioihin pohjautuvaa journalismia, mutta tällä kertaa toimittaja Hilla Körkkö ei muistanut noudattaa journalistin ohjeita, joiden 8. kohdan mukaan ”journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen”.
Journalistin ohjeiden kohta 10 sanoo, että ”tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu”. Ohjeiden kohta 12. korostaa samaa asiaa: ”Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.”
Kirjaa puffattiin valheellisella tarinalla
Toimittajan työssä on varauduttava siihen, että lähteenä käytetyllä henkilöllä on omat motiivinsa tietyn asian julkistamiseen. Hän saattaa esimerkiksi pyrkiä vahingoittamaan tietyn etnisen ryhmän (kuten suomalaisten tai nepalilaisten) mainetta, tai saamaan julkisuutta itselleen, musiikilleen tai kirjalleen.
Helsingin Sanomien toimittaja sisällytti TikTok-videolta peräisin olevan – myöhemmin valheeksi vahvistetun – tarinan juttuunsa, joka oli aivan puhdas puffi, eli artikkelin muotoon laadittu mainos. Jutussa mainostettiin kirjaa, jossa ”mixed-suomalaisiksi” itsensä identifioivat henkilöt kertovat rasismista ja kokemuksista ”elämästä eri kulttuurien risteymässä Suomessa”.
Helsingin Sanomien juttu vilisee woke-henkisiä muotisanoja, kuten etninen profilointi, rakenteellinen rasismi, arkipäivän rasismi, mikroaggressiot, sisäistetty rasismi, rasistinen ennakko-oletukset, rasistiset stereotypiat ja valkoinen herkkähipiäisyys.
Jutun tavoitteena on edistää kyseisen kirjan myyntiä, ja siihen tarkoitukseen toimittaja käyttää Remzi Raflen videota korostaakseen, että kirjassa väitetyt ongelmat ovat ajankohtaisia ja tosia. Tässä tapauksessa kyseessä oli kuitenkin pelkkä valhe: räppärin julkisuustemppu.
Räppäri: ”Mun olis pitänyt saada tästä [kirjasta] rahaa”
Nyt Remzi Rafle haluaa oman osuutensa kirjan myynnistä, koska häntä on käytetty sen mainostamiseen. Videolta näkyy, että hän ei taida olla tälläkään kertaa aivan tosissaan.
– Mä haluan tuloja siitä kirjasta myöskin. Mun olis pitänyt saada tästä rahaa, Rafle sanoo Laudi-podcastissa.
Tijan Foon, toinen podcastin juontajista hoksaa, että kirjan mainostaminen valheellisella tarinalla heikentää koko kirjan uskottavuutta. Ihmiset saattavat ajatella, että kaikki kirjassa luetellut esimerkit ”arjen rasismista” ovat totuuspohjaltaan samaa luokkaa kuin räppäri Kingfishin TikTok-hupivideo.
– Nyt jengi kelaa, että kaikki ne tarinat siinä kirjassa on vain bullshittiä, Tijan Foon kiteyttää.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- valkoinen herkkähipiäisyys rasistiset stereotypiat sisäistetty rasismi mikroaggressiot mixed-suomalaiset arkipäivän rasismi Tijan Foon Janne Lehmonen Remzi Rafle Kingfish Hilla Körkkö rakenteellinen rasismi Woke-ideologia etninen profilointi Intersektionaalisuus Journalistin ohjeet luotettavuus Antirasismi Valeuutiset Journalismi Helsingin Sanomat Rasismi
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Sananvastuusta kärkkäästi moralisoivan Helsingin Sanomien kaksi toimittajaa tuomittiin käräjillä Viestikoekeskus-jutussa

Monty Python-legenda tuomitsee nykymenon: Woke tappaa luovuuden

Valkoisten tappamisesta laulaminen ei ole vihapuhetta Etelä-Afrikassa
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








