

Monikulttuurisia koululaisia peruskouluun valmistavalla luokalla Espoossa 2013. / LEHTIKUVA
Helsinkiläisille 800 000 euron lasku islamin opetuksesta peruskouluissa – yhden viikkotunnin hinta 2 000 euroa
Kun Suomi monikulttuuristuu, perusopetuksessa on tarjottava useiden eri uskontojen opetusta. Helsingissä tämä tarkoittaa 1,2 miljoonan euron lisälaskua kaupunkilaisille veronmaksajille. Vuositasolla yksi tunti islamin opetusta maksaa kaupungille noin 2 000 euroa.
Helsingin kaupunki varaa eriytetyn uskonnon, eli oppilaan oman uskonnon opetukseen noin 1,2 miljoonaa euroa vuodessa. Kyse on siis muun uskonnon kuin evankelis-luterilaisen uskonnon opetuksesta, jonka piiriin useimmat oppilaat edelleen kuuluvat.
Oman uskonnon opetuksen 1,2 miljoonan euron vuosittaisista kuluista valtaosa, jopa 800 000 euroa menee islamin uskonnon opetukseen. Koska islaminuskoisten perheiden määrä pääkaupunkiseudulla on kasvanut viime vuosina, on selvää, että muutos näkyy myös peruskouluissa.
Islamin opetusta jo 9 000 koululaiselle
Vuonna 2016 oman uskonnon opetukseen osallistuu Helsingissä noin 5 400 oppilasta. Islamin uskonnon jälkeen toiseksi suurin opetusryhmä on ortodoksinen uskonto, johon kaupunki käyttää vuosittain noin 270 000 euroa. Lisäksi opetusta tarjotaan myös joidenkin vähemmän edustettujen uskontojen osalta.
Muun kuin evankelis-luterilaisen uskonnon opetukseen osallistuvien määrä on jatkuvassa kasvussa. Vielä 2000-luvun alussa islamin opetusta tarjottiin koko Suomen alueella vain joillekin sadoille oppilaille. Opetushallituksen mukaan tällä hetkellä islamia opiskelevia koululaisia on Suomessa jo noin 9 000.
– Helsingissä vuodesta 2012 oman uskonnon opetukseen perusopetuksessa osallistuvien määrä on kaikkiaan kasvanut noin 1 400 oppilaalla, Helsingin opetusviraston perusopetuslinjan linjajohtaja Marjo Kyllönen kertoo Suomen Uutisille.
Oppilaille kuljetus uskonnon tunnille
Helsingissä oman uskonnon opetuksen budjetista päättää vuosittain opetuslautakunta, joka on kaupunginvaltuuston alainen toimielin.
Lähtökohtaisesti oman uskonnon opetus pyritään järjestämään lähellä kunkin oppilaan koulua, jolloin matkakustannuksia ei tule. Oppilaille kuitenkin myös tarvittaessa maksetaan koulupäivän ajalta julkisella kulkuneuvolla matkat toimipaikkaan, jossa uskonnon opetus järjestetään.
– Tällöin oppilaalle voidaan myöntää Helsingin seudun liikenteen haltijamatkakortti, eli matkoja saa sen verran kuin lukuvuodessa siirtymisiin tarvitsee, Kyllönen sanoo.
Suomen Uutiset pyrki selvittämään, paljonko rahaa Helsingissä käytetään toisaalta islamin opetukseen ja toisaalta paljonko oppilaiden kuljettamiseen kouluista toimipaikalle, jossa opetus järjestetään.
Kyllösen mukaan kustannuksia ei kuitenkaan voida suoraan eritellä tällä tavoin, sillä kustannukset hajautuvat koulukohtaisesti kunkin koulun vuosibudjettiin.
Opettajaksi myös ilman koulutusta
Kyllösen mukaan suurin osa islamin uskonnon opetuksen 800 000 euron vuosikuluista menee opettajien palkkoihin. Vuositasolla yksi tunti islamin opetusta maksaa kaupungille noin 2 000 euroa.
– Yksi vuosiviikkotunti opetusta, jonka keskimääräinen laskennallinen kustannus on noin 2000 eur, tarkoittaa sitä, että opetusta annetaan yksi tunti viikossa koko lukuvuoden ajan. Ja näin syntyy yhdestä opetustunnista per viikko vuositason kustannukseksi 2000 eur/vuosi. Tämä ei ole oppiainesidonnainen luku, Kyllönen täsmentää.
– Helsingin suomenkielisissä peruskouluissa islamia opettaa 14 virkasuhteessa olevaa henkilöä, joista 12 on päätoimisia ja kaksi sivutoimisia. Sivutoimisuus viittaa osa-aikaisuuteen, eli tällöin palkkakin on pienempi ja määräytyy opetettavien tuntien mukaan. Ortodoksista uskontoa Helsingissä opettaa suomenkielisissä peruskouluissa kuusi päätoimista henkilöä, Kyllönen sanoo.
Hänen mukaansa pätevien islamin opettajien löytäminen on haastavaa, vaikka opettajia haetaan vuosittain muun muassa lehti-ilmoituksilla. Aineenopettajalta vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto ja lisäksi pedagogiset opinnot.
– Nykyisten virassa olevien opettajien koulutus vaihtelee. Muodollisesti päteviä on tarjolla vain vähän. Oppiaineeseen voidaan kuitenkin ottaa määräaikaisesti myös opettaja, joka ei ole suorittanut opettajan koulutusta.
Kolme oppilasta riittää ryhmäksi
Oman uskonnon opetuksen järjestäminen määräytyy perusopetuslaissa, jonka lähtökohta on, että perusopetuksessa on järjestettävä oppilaiden enemmistön uskonnon mukaista opetusta.
Suomessa se tarkoittaa yleensä evankelis-luterilaisen uskonnon opetusta. Muihin uskonnollisiin ryhmiin kuuluville on aina järjestettävä muun uskonnon opetusta, mikäli heidän huoltajansa sitä pyytävät.
Uskonnonvapaus perusoikeutena kuuluu myös peruskoulun oppilaille, joten mihinkään uskontokuntaan kuulumattoman ei näin ollen tarvitse osallistua uskonnollisiin tilaisuuksiin koulussa. Uskonnonopetusta ei kuitenkaan pidetä varsinaisena uskonnon harjoittamisena, joten siitä voidaan säännellä perusopetuslaissa.
Vähemmistöuskontojen opetuksen järjestämisessä on toisinaan ilmennyt käytännön ongelmia. Oman uskonnon opetuksen järjestäminen myös edellyttää, että oppilaista voidaan muodostaa vähintään kolmen henkilön ryhmä.
Allahin oppeja suomalaisina tarinoina
Vuonna 2011 julkaistiin Salam-islamin tie -niminen islamin opetuksessa käytettävä kirja, jossa islamin uskontoa integroidaan tarinoiden muodossa suomalaiseen yhteiskuntaan.
Opetushallituksen kustantamassa, ala-asteen opetukseen tarkoitetussa kirjassa esiintyvät hahmoina oppilaat Adam ja Ali, jotka kirjan tarinoissa esimerkiksi ilahtuvat siitä, kun koulun ruokalassa on tarjolla muutakin lounasta kuin sianlihasta valmistettuja lihapullia.
Muslimeina Adam ja Ali eivät voi syödä sianlihaa. Kirjassa esitetään myös, että Allah on luonut suomalaisen järvimaiseman.
Lisäys 17.11.2016 klo 20:35 – Täsmennetty otsikkoa. Otsikko oli luettavissa myös siten, että yhden tunnin hinnaksi olisi tullut 2000 eur. Näin ei ole. Kuten leipätekstissä alun perinkin todettiin, kyse on kustannuksesta vuositasolla. Yhden oman uskonnon opetuksen viikkotunnin hinta vuodessa on siis noin 2000 eur.
Lisäys 18.11.2016 klo 23:12 – Lisätty tekstiin Suomen Uutisten Kyllöseltä jälkikäteen pyytämä täsmennys: ”Yksi vuosiviikkotunti opetusta, jonka keskimääräinen laskennallinen kustannus on noin 2000 eur, tarkoittaa sitä, että opetusta annetaan yksi tunti viikossa koko lukuvuoden ajan. Ja näin syntyy yhdestä opetustunnista per viikko vuositason kustannukseksi 2000 eur/vuosi. Tämä ei ole oppiainesidonnainen luku, Kyllönen täsmentää. ”
ILKKA JANHUNEN
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Koulussa riehuviin oppilaisiin kyllästynyt opettaja: ”Maahanmuuttajalapset lisänneet häiriöitä – haistattelevat naisopettajille”

Helsingin opetusvirastolla erikoinen tärkeysjärjestys: Myönsi koulukuljetuksen vammaiselle pojalle vasta kolmen vuoden taistelun jälkeen
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








