

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Hoitoalan duunari toivoo ”jotain rajaa” ay-liikkeen lakkoaallolle
Muistihoitajana työskentelevä Marjo Mitronen ihmettelee ay-liikkeen masinoimia poliittisia lakkoja, koska niiden kohteena ovat hallituksen päätökset, eivät työnantajat.
– Kaikilla on lakko-oikeus, mutta jotain rajaa pitää olla. Kun isot ay-pomot lakkoilevat, niin duunarit ja yritykset kärsivät. Taustalla voi olla oppositiopolitiikkaa, kun hyökätään hallituksen uudistuksia vastaan, Marjo Mitronen tuumii.
Hän on Multian Perussuomalaisten puheenjohtaja sekä Perussuomalaisten Keski-Suomen piirin hallituksen jäsen. Mitronen epäilee poliittisten lakkojen kannattavuutta.
– Lakoilla ei saada tuloksia aikaan loppupelissä. Sähkön- ja lämmöntuotantoon kohdistuvat lakot ovat suorastaan edesvastuuttomia, koska ne järjestetään kovien pakkasten keskellä. Pitäisi saada neuvoteltua asioista, ja ay-liikkeen tulisi tuoda omia esityksiä tarjolle, Mitronen katsoo.
Lakot hankaloittavat arkea
Ammattiyhdistysliikkeen poliittiset lakot ovat hankaloittaneet tänä vuonna monen suomalaisen arkea.
Useat lapsiperheet ovat joutuneet miettimään, miten arkipäivä saadaan järjestymään, kun bussit eivät ole kulkeneet ja monet päiväkodit ovat pitäneet ovensa suljettuina.
Esimerkiksi Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n lakko sulki helmikuun puolivälissä valtaosan päiväkodeista Helsingissä, Vantaalla, Espoossa, Kauniaisissa, Vaasassa, Mustasaaressa, Rovaniemellä, Tampereella, Jyväskylässä, Kuopiossa, Joensuussa, Oulussa, Turussa ja Porissa.
Jyväskylässä lastaan päiväkodista hakemassa ollut Tiina Hänninen arvioi muutama päivä ennen poliittisen lakon alkamista, miten se häiritsee arkielämää.
– Perheessämme lakko aiheuttaa lisäjärjestelyjä. Onneksi mieheni pystyy tekemään kotona etätöitä ja hoitamaan lapsia. Itse en voi olla opettajan työstä poissa, Hänninen kertoo.
Myös Multialla asuva lähihoitaja, perussuomalaisten varavaltuutettu Sirpa Niemelä-Tomperi miettii lakon haittavaikutuksia.
– Tyttärelläni on päiväkoti-ikäinen lapsi, ja lakon takia paikallisbussit eivät kulkeneet Jyväskylässä. Heidän oli jäätävä kotiin, kun ei ole omaa autoa käytössä eikä mahdollisuutta olla etätöissä. Myös monille muille lakkoilu on aiheuttanut vaikeuksia päästä työpaikoille ja kouluihin, Niemelä-Tomperi harmittelee.
Iso lasku veronmaksajille
Ay-liike vastustaa lakkoilemalla pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen kaavailemia työelämäuudistuksia ja sosiaaliturvaleikkauksia.
Esimerkiksi ammattiliitto Pro on kuvaillut muutoksia työelämäheikennyksiksi ja väittänyt, ettei hallitus ole kuullut asiassa palkansaajien toiveita.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK haluaa puolestaan hallituksen kiirehtivän työmarkkinauudistuksia ja toivoo ay-liikkeen lopettavan poliittiset lakot.
EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämiehen mukaan lakot aiheuttavat suurta vahinkoa kansantaloudelle ja yrityksille.
Häkämies arvioi MTV:n haastattelussa, että helmikuun poliittiset lakot aiheuttavat lähes miljardin euron menetykset Suomen bruttokansantuotteeseen.
Multian kylälle rahtia tuonut postirekan kuljettaja Krista Kuusisto haluaa kiistakysymyksille sopuratkaisun.
– Lakoilla ei ole ollut vaikutuksia hallitukseen. Valtion taloustilanne on vaikea, sillä pitää säästää ja ottaa lisää velkaa. Meillä on lakko-oikeus, mutta kannattaa miettiä muita keinoja. Osapuolet voisivat hakea kompromissia, Kuusisto sanoo.
Hallitus joutui korjauslinjalle
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purralla on keskeinen rooli julkisen talouden tasapainottamisessa ja vahvistamisessa.
Nykyhallituksen uudistusten tavoitteena on parantaa suomalaisten elintasoa, kääntää Suomen talous kestävään kasvuun ja saada velkaantuminen selvään laskuun.
Sanna Marinin (sd.) vasemmistohallituksen velkarallin aiheuttamien vaurioiden korjaamiseksi tarvitaan monenlaisia toimia ja leikkauksia, jotka koskevat kaikkia suomalaisia.
Multialla asuvan Mitrosen mielestä valtion ei ole järkeä ottaa velkaa, jotta edellisen hallituksen tavoin yritettäisiin miellyttää kaikkia.
– Edellinen vasemmistohallitus toimi niin ja otti paljon velkaa. Keskusta puolestaan halusi väen väkisin hyvinvointialueet. Sote-uudistus on ollut käytännössä täysi susi ja veronmaksajille kallis ratkaisu, Mitronen sanoo.
Hän luottaa siihen, että perusuomalaiset laittavat asiat oikeaan tärkeysjärjestykseen niin eduskunnassa kuin hallituksessa.
– Mielestäni kotimaan perusasiat pitää saada ensin kuntoon, ja vasta sitten voidaan harkita, annetaanko rahaa muualle. Sodan jalkoihin jääneiden hätäapu on asia erikseen, Mitronen toteaa.
Mika Rinne
Artikkeliin liittyvät aiheet
- lakkoilu valtiontalous asuminen ja liikkuminen veronmaksajat kustannukset hoitoala Riikka Purra Sanna Marin Petteri Orpo soteuudistus Ay-liike Vasemmisto Velkaantuminen Keskusta lapsiperheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Bergbom kehotti poliittisia lakkoilijoita palaamaan töihin: ”On painava syy pelastaa hyvinvointivaltio”

Emeritusprofessori Matti Virén arvostelee ay-liikkeen kiihkoilua: Lakkoilu on hullua puuhaa – ”Talous on kuralla ja kasvunäkymät nollassa”

Purra: Liitoille ei anneta veto-oikeutta työmarkkinauudistuksissa – ”Hallituksella on poliittinen mandaatti viedä uudistuksia läpi”

Pk-yritysbarometrissä mollisävyiset tunnelmat: Epävarmuus painaa pieniä ja keskisuuria yrityksiä, mutta elinkenoministerin mukaan viitteitä paremmasta näkyy jo

Hallitus jatkaa hallitusohjelman toteuttamista määrätietoisesti – ”Ay-liike ei ole esittänyt yhtäkään plusmerkkistä ratkaisua julkisen taloutemme ongelmiin”

Liitot lietsovat kaaosta – PS: Lopettaako ay-liike poliittiset lakot välikysymyksen myötä?

SAK:n puheenjohtajan julkaisu viestipalvelu X:ssä kuohuttaa – Bergbom: Pitääkö Eloranta todella perussuomalaisia äärioikeistolaisena puolueena?

Perussuomalaiset: Työelämäuudistukset välttämättömiä – opposition vaihtoehto edelleen epäselvä

Poliittiset lakot ovat aiheuttaneet yhteiskunnalle jo miljardivahingot – Junnila: Kumpi on jalompi tavoite, tulevat sukupolvet vai ay-eliitin edut?
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








