LEHTIKUVA
Hollannin vaalien lopputulos kuvaa hyvin maan sisäistä vastakkainasettelua, sillä toisilleen täysin vastakohtaiset puolueet jakavat vaalivoiton. Kansallismielinen Geert Wilders on jäämässä oppositioon ja pääministeriksi on nousemassa yllätysmenestykseen vaaleissa yltänyt D66-puolueen johtaja Rob Jetten.
Geert Wildersin kansallismielinen Vapauspuolue (PVV) on saamassa 26 paikkaa Hollannin parlamenttiin. Samaan tulokseen on yltämässä vaalien todellinen yllättäjä, Rob Jettenin keskustaliberaali D66-puolue. Maan parlamentissa on 150 paikkaa.
Tämä oli tilanne, kun 90 prosenttia äänistä oli laskettu. Ovensuukyselyt viittasivat Jettenin niukkaan voittoon, mutta ääntenlaskun edetessä Wilders kuroi eron umpeen.
Perinteiset valtapuolueet kieltäytyivät yhteistyöstä Wildersin kanssa sen jälkeen, kun tämä kaatoi edellisen hallituskoalition. D66:n johtaja Rob Jetten saattaa mahdollisesti muodostaa hallituksen ja hänestä on siten tulossa Alankomaiden historian nuorin pääministeri.
Wilders sanoi keskiviikkoiltana olevansa pettynyt vaalitulokseen ja myönsi, ettei todennäköisesti ole mukana seuraavassa hallituksessa. Hän kuitenkin lupasi jatkaa taistelua oppositiossa.
– Totta kai olisimme halunneet voittaa enemmän paikkoja ja kadun tappiota, mutta ei meitä ole kartalta pyyhitty, Wilders sanoi.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Geert Wildersin kansallismiellinen Vapauspuolue (PVV) on mielipidetiedustelujen mukaan nousemaassa suurimmaksi puolueeksi keskiviikon Alankomaiden vaaleissa. Hallituksen muodostaminen saattaa kuitenkin muodostua hankalaksi viidentoista eri puolueen parlamentissa.
Kattava hollantilainen tutkimusraportti osoittaa maahanmuuton aiheuttavan julkiselle taloudelle jopa miljardiluokan kulut vuositasolla. Amsterdamin yliopiston ja Amsterdamin kauppakorkeakoulun yhdessä tuottama tutkimus osoittaakin, että vapaa maahanmuutto ja hyvinvointivaltion tarjoamat verorahoitteiset palvelut ovat yhteensovittamaton yhtälö. Vuosina 1995-2019 maahanmuutosta on aiheutunut jopa 400 miljardin nettokustannukset Hollannin julkiselle taloudelle.
Alankomaat on allekirjoittanut Ugandan kanssa aiesopimuksen läpikulkuleiristä, jonne sijoitetaan karkotettavaksi määrättyjä turvapaikanhakijoita siksi aikaa, kunnes he pääsevät alkuperäisiin kotimaihinsa.
Vuoden 2025 ensimmäisellä puoliskolla Hollannissa on tilastoitu peräti 678 pommi-iskua, kun Ruotsissa vastaava luku on “vain” 104. SVT:n kokoamien tietojen mukaan Hollanti on nyt Euroopan eniten räjäytysten koettelema maa ja Ruotsi tulee vasta kakkosena. Pommien räjäytyksistä on tullut osa rikollisten tapakäyttäytymistä.
Alankomaiden hallitus ilmoitti maanantaina aloittavansa rajatarkastukset maarajoillaan. Niiden tarkoituksena on torjua laitonta maahanmuuttoa. Saksa aloitti vastaavat rajatarkastukset syyskuussa.
Kolme ääri-islamilaista tekniikan opiskelijaa suunnitteli droonilla tehtäviä terrori-iskuja Belgian ja Hollannin johtavia poliitikkoja vastaan. Poliisi pidätti jihadistimiehet viime viikolla. Johtopäätös on, että terrorin uhan kasvaessa ja keinovalikoiman lisääntyessä valtion on suojattava yhä paremmin demokraattisesti valittuja johtajiaan.
Viikon suosituimmat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Lue lisää
Lue lisää
