

Viikon 29/2018 luetuin
HS myöntää jo itsekin oman asenteellisuutensa
NÄKÖKULMA | Suomen Uutisten päätoimittaja Matias Turkkila kirjoittaa Helsingin Sanomien muutoksesta.
Helsingin Sanomien toimittaja Saska Saarikoski ryhtyi sunnuntaina Twitterissä puolustamaan runsaasti arvostelua saanutta työnantajaansa. HS:ää on jatkuvasti kritisoitu neutraalin, faktoja välittävän uutisoinnin puutteesta ja siitä, ettei lehden värittyneisiin juttuihin voi enää luottaa.
Saarikoski aloitti: ”Ne, jotka arvostelevat Helsingin Sanomia siitä, että lehti ottaa kantaa, vaikka ’sanomalehden pitäisi vain välittää uutisia’ eivät tiedä mitään sanomalehdistä tai niiden historiasta. Sanomalehdet perustettiin yhteiskunnallisen keskustelun areenoiksi. Tietotoimistot ovat erikseen.”
Ne, jotka arvostelevat Helsingin Sanomia siitä, että lehti ottaa kantaa, vaikka "sanomalehden pitäisi vain välittää uutisia" eivät tiedä mitään sanomalehdistä tai niiden historiasta. Sanomalehdet perustettiin yhteiskunnallisen keskustelun areenoiksi. Tietotoimistot ovat erikseen.
— Saska Saarikoski (@SaskaSaarikoski) July 15, 2018
Toimittajan päivitys aiheutti runsaasti keskustelua ja ihmetystä.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho kysyi:
”Mutta kuitenkin kansalaisten pitäisi luottaa Helsingin Sanomien kaltaisiin julkaisuihin nimenomaan tiedonvälittäjinä?”
Toinen verkkokeskustelija huomautti Saarikoskelle:
”Jos ja kun HS vuodesta toiseen ’ottaa kantaa’ tietyissä aiheissa aina samaan suuntaan, niin ymmärtävätköhän lukijat muodostuneen kuvan vinouden? Sitä toden ja mielipiteen, tai jopa valehtelun esim. faktojen valikoimisen kautta, rajaa ei todellakaan tuoda esille. Ja enemmän: sehän yleensä jopa kiistetään. Eihän HS myönnä esim. propagoivansa maahanmuuton puolesta, eikä se myönnä selittelevänsä islamia paremmin päin jne. Se ’ottaa kantaa’, mutta väittää kertovansa totuuden. Onko tällainen nyt Saskasta sitten erityisen hieno konsepti?”
HS myöntää asenteellisuuden jo itsekin
Helsingin Sanomien toimittaja Anu Nousiainen ilmestyi keskusteluun tukemaan kollegaansa Saarikoskea. Keskustelun lomassa häneltä kysyttiin:
”Moni lehti, mm. @hsfi, mainostaa olevansa ’sitoutumaton’. Mitä se tarkoittaa, jos ja kun jutut kuitenkin usein ovat esimerkiksi poliittisesti tai ideologisesti kantaaottavia?”
Nousiainen vastasi:
”Sitä, ettei lehti kannata mitään puoluetta eikä kukaan poliitikko/mikään puolue eikä mikään muukaan taho voi ohjata, mistä ja miten kerrotaan. Myös taloudellinen riippumattomuus on tärkeä: rahalla ei pääse lehteen (eikä sieltä pois).”
Verkkokeskustelija tiivisti Nousiaisen vastauksen:
”Aivan! Kiitos! Eli lehti voi olla poliittisesti biasoitunut, mutta silti sitoutumaton, kunhan se ei vaan anna muiden ohjailla päätöksentekoaan. Selkisi.”
Nousiainen kuittasi ”I did it!” (suom: ”Onnistuin”) ja linkitti vielä HS:n periaatelinjan.
HS:n toimittaja Anu Nousiainen siis myönsi, että HS on poliittisesti biasoitunut lehti. Bias tarkoittaa asenteellisuutta. Lehti ei siis ole neutraali tai objektiivinen, vaan toimittajat jo julkisestikin myöntävät, että se on biasoitunut, asenteellinen. Asia on toki tullut kenelle tahansa HS:n satunnaisellekin lukijalle selväksi jo aikapäiviä sitten, mutta harvoinpa sitä on näin suoraan toimituksen riveistä myönnetty.
Puolueellisuutta ei enää edes viitsitä peitellä
Ok, Hesari on asenteellinen. Voiko tämä olla vaikuttamatta uutissisältöihin tai toimituksen tekemiin valintoihin?
Ei tietenkään voi. HS:n vahva asenteellisuus vaikuttaa jokaiseen uutisjuttuun, jokaiseen haastatteluun, jokaiseen tarinaan, joka tarkoituksella jätetään kertomatta.
Sanoin sen aikaisemmin, sanon sen uudestaan: HS on vuosien saatossa muuttanut muotoaan. Se ei ole enää uutisväline, vaan rivon poliittinen lifestyle-julkaisu. Ja kuten Trumpin sikavertailu sekä HS:n tyyperryttävä itsekorostuskampanja huippukokouksen yhteydessä kertovat, pahempaan suuntaan mennään.
Olemme tulleet tilanteeseen, jossa valtamedia ei enää edes yritä peitellä puolueellisuuttaan. Tilanne on varsin hurja. Mutta miksi toimittajat ovat edelleen kummissaan siitä, että puolueelliseksi tiedetty uutispuuro ei enää uppoa kansalaisten suuhun entiseen malliin? Millä ihmeen logiikalla on mahdollista olla räikeän puolueellinen ja silti odottaa saavuttavansa kaikkien kansanosien jakamattoman luottamuksen?
Saarikoski on sikäli oikeassa, että lehdet voivat ottaa kantaa asioihin pääkirjoituksissaan sekä toimittajat kolumneissaan tai näkökulmakirjoituksissaan. Vakaviin ongelmiin joudutaan, kun toimittajien poliittiset kannat lävistävät kaiken journalistisen sisällön.
Saska Saarikosken oma Yhdysvaltoja ja Trumpia koskeva uutisointi on ikävällä tavalla kärsinyt tästä ilmiöstä. Kaikki eivät enää pidä hänen Trump-uutisointiaan luotettavana ja etsivät Yhdysvaltain uutisensa muualta. Toimittajan asenne heijastuu väistämättä myös someen. Lähes legendaariseksi on jo muodostunut Saska Saarikosken twiitti, jossa hän arvioi Trumpin mahdollisuudet presidentinvaalikampanjan aikana nollaksi.
”Donald Trump on pelle, joka saa republikaanien muut ehdokkaat näyttämään lähes täysijärkisiltä. Hänen mahdollisuutensa ovat tietysti 0,0.”
Donald Trump on pelle, joka saa republikaanien muut ehdokkaat näyttämään lähes täysijärkisiltä. Hänen mahdollisuutensa ovat tietysti 0,0.
— Saska Saarikoski (@SaskaSaarikoski) August 3, 2015
Täysin harhaisen arvion esittänyttä Saarikoskea käytetään kaikesta huolimatta edelleen Trump-asiantuntijana. Miksi?
Aiemmin toimittajat ovat sinnikkäästi väittäneet, että heidän poliittiset kantansa eivät vaikuta uutisointiin. Se oli ennen se.
Toimituksissa on läsnä vahvasti ideologisia toimittajia, joita voidaan hyvällä syyllä kutsua missiojournalisteiksi tai poliittisiksi toimijoiksi. Tätä ei ilmeisesti enää osata pitää edes paheena.
Ei ihme, että media on historiansa pahimmassa kriisissä.
MATIAS TURKKILA
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Halla-aho HS:n sikagatesta: ”Elämme mielisairasta aikaa. Reiluuden, tasapuolisuuden ja yleisesti pätevien periaatteiden käsitettä ei yksinkertaisesti ole”

Näin toimii vastuullinen media: Pilkkaa, kun Donald Trump hörppää lasista vettä – puolustelee, kun EU-pomo Juncker horjuu hörpittyään vahvempia aineita

Hesarin raivokkaasti markkinoima Helsinki Calling -mielenosoitus lässähti – osallistujamäärä jäi pieneen murto-osaan tavoitteesta

Erikoinen tempaus HS:n esimieheltä – ilkkuu vanhusten kuolemalla
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








