

LEHTIKUVA
Huippututkija: Euroalue on täysi katastrofi
Taloustutkimuslaitos Capital Economicsin perustaja ja johtaja Roger Bootle pitää Eurooppaa katastrofina, joka etenee täysin väärään suuntaan. Bootlen mielestä Ison-Britannian tulisi erota EU:sta ja Kreikan eurosta.
Bootle kertoo talousaikakausilehti Moneyweekin haastattelussa, että Euroopan ”yhä syvempi” yhdentyminen on vain haitallista, sääntelyä on liikaa ja ilman yhteisvaluutta euroa EU olisi paljon terveempi. Hän toteaakin euron olevan EU:n suurin ongelma.
Brittien tulisi erota EU:sta
Bootlen mukaan Euroopan sääntely ja yhdentyminen on mennyt liiallisuuksiin. Hän myöntää, että vuosikymmeniä sitten EU oli hyvä hanke, mutta että sen merkitys on kaventunut markkina-alueena. Muu maailma on kehittynyt talouspuolella aikain saatossa.
Bootle kertoo Ison-Britannian hyötyvän EU-erosta pitkällä aikavälillä. Ylisääntely koskettaa nykyisin kaikkia brittiläisiä yrityksiä samalla tavoin kuin muitakin EU-maita. Euroopan ulkopuolisten kauppakumppanien kanssa ei tarvittaisi näin mittavaa säädöskokoelmaa EU:n ulkopuolella. Jos Iso-Britannia olisi EU:n ulkopuolella, sääntelyviidakko koskisi siten vain niitä yrityksiä, jotka kävisivät EU-maiden kanssa kauppaa.
Bootle myöntää, että lyhyellä tähtäimellä EU-ero olisi sekava, mutta pitkän tähtäimen hyödyt korvaisivat monin verroin alun epävarmuuden.
Euroalueessa liian erilaisia maita
Bootle tiivistää euroalueen perusongelman siihen, että euroalueella on liiaksi erilaisia maita. Etelä-Euroopan maat ovat vuosia hoitaneet kilpailukyvyn heikentymistä valuuttakurssien devalvoitumisella – eli maiden valuutat heikkenivät. Euromaina nämä eivät tähän pysty. Devalvoitumisen puuttuessa tilalle ovat tulleet ikävät asiat: bruttokansantuote romahtaa ja työttömyys karkaa käsistä.
Vastaavasti pohjoisempana samaan yhteisvaluuttaan kuuluu Saksa ja Hollanti, joissa on säästetty ja joiden talous on ollut ylijäämäinen. Ennen euroa tämä näkyi Saksan markan vahvistumisena, mikä tasapainotti tilannetta Euroopan sisällä. Saksan markan vahvistuminen piilottikin sen ongelman, että saksalaiset säästävät liikaa.
Näiden eri tavoin toimivien maiden rahapolitiikka lyötiin lukkoon yhteisen valuutan alle. Valuuttakurssit toimivat ennen euroa kuin sarana, mikä mahdollisti Euroopan sisäisen kaupan.
Kreikalle parasta lähteä eurosta
Bootle ei ole erityisen huolissaan siitä, jos Kreikka lähtee eurosta. Hän kertoo, että hän nimenomaan neuvoisi Kreikkaa luopumaan yhteisvaluutasta.
Hänen mielestään pelot Kreikan euroerosta ymmärretään väärin. Bootle ei usko, että Kreikan lähtö horjuttaisi markkinoita, kuten Euroopan päättäjät ovat aiemmin pelänneet.
Pelko johtuu siitä, että vuoden päästä Kreikan talous voisikin paremmin kilpailukykyisemmällä kansallisella valuutalla. Tällöin muiden Etelä-Euroopan kansalaiset kyseenalaistaisivat ainoaksi vaihtoehdoksi tarjotun leikkaus- ja säästöpolitiikan.
– Te kerroitte meille, että meidän tulee syödä Saksan liittokansleri Angela Merkelin lääkkeet tai meistä tulee Kreikan kaltainen. Itse asiassa me haluammekin olla nyt kuten Kreikka. Katsokaa miten talous kasvaa siellä kohisten, Bootle asettelee sanoja eteläeurooppalaisten kansalaisten huulille.
Hän täsmentää, että Italiankin teollisuus lähtisi ripeään kasvuun kilpailukyvyn parantuessa. Euroaikana Italian talous on vain polkenut paikallaan.
Espanjan ja Irlannin talouksiin tuli euron myötä piristysruiske, mutta se osoittautuikin massiiviseksi talouskuplaksi. Molempien maiden pankkeja on tuettu miljardikaupalla.
Tukholman syndrooma
Bootle arvelee, ettei Kreikka tai muutkaan vaikeuksissa olevat maat tohdi lähteä eurosta ”Tukholman syndrooman” vuoksi. Syndroomalla tarkoitetaan panttivangeiksi otettujen kiintyvän kaappaajiinsa niin, etteivät haluakaan enää vapauteen tilaisuuden tullen.
Bootle perustaa näkemyksensä Ison-Britannian historiaan viime vuosisadalta. Iso-Britannia luopui kultakannasta vuonna 1931 ankaran laman keskellä. Kiinteästä valuuttakurssista eroa ei kuitenkaan ymmärretty oikein. Kultakannassa yritettiin pysyä väen vängällä. Vasta taloudellisten reaaliteettien potkittua maan pois kultakannasta, ymmärrettiin, että se olikin pelastus.
Sama ilmiö toistui 1990-luvun kriisissä. Vuoden 1992 syyskuussa – noin viikko Suomen jälkeen – Iso-Britannia joutui luopumaan silloisesta valuuttaputkesta yhtä lailla pakon sanelemana kuten Suomikin. Tuolloin brittien keskellä vallitsi epätoivo siitä, että kaikki on poissa raiteiltaan.
Bootle huomauttaa, että juuri valuuttaputkesta poistuminen käänsi Ison-Britannian talouden pois lamasta. Samanlainen kasvupyrähdys toteutui myös Suomessa pian valuutan kellutuspäätöksen jälkeen.
Henri Myllyniemi
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


IMF:n Lagarde pitää Kreikan euroeroa mahdollisena
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








