

Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan (HYY) järjesti Opiskelurauhaa! -mielenosoituksen Eduskuntatalon edustalla Helsingissä 25. syyskuuta 2024. / LEHTIKUVA
HYY-vaalit: Opiskelijat kallellaan vasemmalle – tuore konservatiivien opiskelijaliike tarjoaa vaihtoehtoa
Yliopisto-opiskelijat suosivat vasemmistoliberaalia ja vihreää ajattelua, vaikka eivät olisi perinteisiin puolueisiin sitoutuneita. Näin voisi päätellä muun muassa tuoreimmista Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan, HYY:n, edustajistovaalien tuloksista. Eniten ääniä sai ”Maailmanpyörä”-liittouma ja sitoutumaton vasemmisto.
Äänestysprosentti tosin jäi matalaksi. Äänioikeutettuja ylioppilaskunnan jäseniä on lähes 30 000, uurnille vaivautui noin kolmannes.
Mutta siitä, että kyseessä on yliopiston opiskelijajärjestö ja siitäkin vain osa aktiivisia äänestäjiä, ei pidä päätellä, että sen vaaleilla tai sen johtajien näkemyksillä ei olisi merkitystä muualla kuin kampuksella.
Tosiasia on se, että Helsingin yliopiston ylioppilaskunnalla on huomattava, läpi koko yhteiskunnan ulottuva poliittinen ja taloudellinen vaikutusvalta, joka on sekä suoraa ja konkreettista että epäsuoraa ja vaikeammin havaittavaa.
Ensinnäkin Helsingin yliopiston ylioppilaskunta – eli yliopiston opiskelijat – omistaa Suomen arvokkaimmat kiinteistöt ja ennen kaikkea tonttineliöt, jotka löytyvät muun muassa Stockmannin, Kaivotalon ja uuden ylioppilastalon alta.
– Jos kävelee Rautatieasemalta Kaivopihan läpi kohti Stockmannia, kulkee käytännössä opiskelijoiden omistamalla maalla, kuvaili HS taannoin eräässä artikkelissaan.
Maailman rikkain ylioppilaskunta
HYY itsessään on voittoa tavoittelematon järjestö, joka käyttää varallisuuttaan opiskelijoitten hyvinvointiin ja tukemiseen. Liiketoimintaansa varten HYY:llä on erillinen organisaatio. Jotain kertonee se, että takavuosina HYY oli Helsingin kaupungin suurin kiinteistöveron maksaja.
HYY on todennäköisesti maailman rikkain ylioppilaskunta. Sen vauraus perustuu Suomen suuriruhtinaskunnan aikoihin, kun Keisarillinen senaatti antoi edullisella vaihtokaupalla ylioppilaskunnalle ”lähes arvotonta joutomaata” – siis nykyistä keskustaa. 1800-luvun puolivälissä Helsingin keskusta sijaitsi lähempänä Senaatintoria, ja opiskelijoille osoitettiin näin paikka, jossa nämä saivat ”riehua” muita häiritsemättä, kuten historiankirjat kertovat.
Raha eli vuokratulot ei kuitenkaan selitä kaikkea. Helsingin yliopiston Euroopan historian professori Laura Kolbe kuvailee, miten HYY:n edustajiston nimiluetteloista on jo lähes kahden vuosisadan ajan voinut päätellä, ketkä tulevaisuudessa nousevat ministerinpesteihin, kaupunginvaltuustoihin, virkamiehistön johtopaikoille ja kansainvälisiin huipputehtäviin. Tämä yhteys ei ole aikojen saatossa muuttunut miksikään, sanoo Kolbe.
Suomessa jokaisella yliopistolla on oma ylioppilaskuntansa, mutta HYY:llä on muihin verrattuna kaksi lyömätöntä valttikorttia: ensinnäkin se on pääkaupunkiseudulla, ja toiseksi sen yhteiskunnallinen asema rakentui vankaksi monin tavoin jo Venäjän keisarin suosiollisuuden tukemana. Maakuntien korkeakouluissa voidaan vain haaveilla vastaavasta kulttuurisesta ja historiallisesta ponnahduslaudasta.
Konservatiiveille edustajistopaikka ensimmäistä kertaa
Vaikka edustajistovaali oli vasemmiston, liberaalien ja niin kutsuttujen ainejärjestöjen juhlaa, saattaa vuoden 2024 vaalituloksessa nähdä pienen liikahduksen toiseenkin suuntaan.
Konservatiivinen opiskelijaliike Murros onnistui saamaan yhden edustajistopaikan, vaikka liike on perustettu vasta tämän vuoden kevättalvella. Murros ry on puoluepoliittisesti sitoutumaton, ja sen tavoitteena on edistää akateemisen maailman sananvapautta vastapainona woke-ideologialle.
– Olemme iloisia jo tästä yhdestä paikasta, jonka saimme siitä huolimatta, että järjestö ei ole ollut toiminnassakaan kuin runsaat puoli vuotta. Meillä oli vaaleissa nollabudjetti, ja silti olemme nyt tässä. Järjestömme on valtakunnallinen, ja uskomme, että muissakin Suomen yliopistoissa meistä kiinnostutaan, kertovat Niina Saaranen ja Hannes Ihalainen Murroksesta. Niina Saaranen valittiin HYY-edustajiston jäseneksi ja Ihalainen tämän varajäseneksi.
– Yhä useampi opiskelija niin oikealta kuin vasemmalta kokee, että tieteen vapaus on vaarantunut ja keskusteluilmapiiri kaventunut voimakkaan vasemmistoliberaalin hegemonian puristuksessa, jatkavat Saaranen ja Ihalainen.
Murroksella on myös kansainvälisiä yhteyksiä konservatiivisiin opiskelija- ja tutkijajärjestöihin, ja tarkoitus on osallistua aktiivisesti muualla maailmassa järjestettäviin konferensseihin ja tapahtumiin.
Kaikkea pitää voida kyseenalaistaa
Murros haluaa nostaa esiin suomalaisuutta, länsimaista ajattelutapaa ja akateemisia traditioita. Nämä resonoivat hyvin kristillisen ajattelutavan kanssa, huomauttaa Saaranen.
– Jäseniltämme ei kuitenkaan edellytetä kristillisyyttä. Joukossamme on myös ateisteja ja uskonnottomia, kertoo vuorostaan Teemu Lahtinen.
– Tärkeintä on akateemisen vapauden vaaliminen – kaikkea pitää voida kysyä, kyseenalaistaa ja tutkia.
Lahtinen ja Saaranen arvelevat, että Murrokselle oli sosiaalinen tilaus. He kokevat saaneensa pieninä signaaleina hiljaisia tuen osoituksia myös yliopiston henkilökunnalta ja tutkijoilta.
Kaikkia konservatiivinen opiskelijaliike ei tietenkään miellytä: myös kampuksella, sivistyksen kehdossa, osataan repiä vastapuolen vaalijulisteita.
Tällä kertaa kyytiä saivat paikoin juuri Murroksen mainokset.
Mai Allo
Artikkeliin liittyvät aiheet
- konservatiivinen opiskelijaliike Murros Helsingin yliopiston ylioppilaskunta HYY-vaalit Hannes Ihalainen Niina Saaranen Laura Kolbe kristilliset arvot Woke-ideologia konservatiivit vasemmistoliberaalit akateeminen vapaus Suomalaisuus Teemu Lahtinen vihreät
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Työväenpuolue murskavoittoon Britannian parlamenttivaaleissa – lupausten lunastaminen käy työstä

Jopa CNN myöntää: Bidenin henkisten kykyjen heikkenemisestä olisi voitu raportoida paremminkin

Neuvotteluvoitto – Orbanin Fidesz-puolue ECR:n ulkopuolelle ja silti ryhmä nousee nyt EU-parlamentin 3. suurimmaksi

Saksalaiset antoivat eurovaaleissa kuitin Saksan hallitukselle – massasiirtolaisuuden haitat ja sisäpolitiikka painoivat ilmastoa enemmän
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








