LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Viikon 43/2025 luetuin
Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen toimialan viisivuotissuunnitelman mukaan kouluissa ja päiväkodeissa ei enää tarjota kinkkuleikkeitä vuodesta 2026 alkaen. Vuoteen 2030 mennessä lihaa olisi tarjolla vain kahdesti viikossa ja joka toinen viikko ainoastaan kerran.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pitää linjausta järjettömänä.
– Suomalaiset lapset eivät kaipaa kasvisideologiaa, vaan tavallista kotiruokaa. Ihminen on sekasyöjä. Nyt jopa huoltovarmuus uhrataan vihreän agendan ja vähemmistöjen miellyttämisen takia.
Antikaisen mukaan kyse ei ole ravitsemuksesta, vaan puhtaasta ideologisesta ohjailusta.
– Helsingin vihervasemmisto haluaa sanella, mitä lapset syövät sen sijaan että kuuntelisivat lapsia, vanhempia tai ammattilaisia, Antikainen syyttää.
Tutkimusten mukaan lapset pitävät liharuoista ylivoimaisesti eniten. Kasvisruoka sen sijaan jää usein syömättä.
– Miksi edes lasten mielipiteellä ei ole mitään arvoa? Tavoite on ilmiselvä: kasvattaa sukupolvi, joka ei saa edes syödä lihaa, Antikainen varoittaa.
Liha- ja maitotuotteet ovat olennainen osa terveellistä kasvavan lapsen ruokavaliota. Niiden sisältämiä ravintoaineita ei voida helposti korvata.
– Kouluissa pitää tarjota ravitsevaa, maittavaa ja kotimaista ruokaa, ei poliittisen trendiohjauksen mukaista kasvisruokakokeilua.
Antikaisen mukaan päätös romuttaa samalla suomalaista ruoantuotantoa.
– Kun lihaa vähennetään kouluista, kotimainen kysyntä romahtaa ja tilalle tuodaan ulkomaista lihaa. Tämä on hivuttamalla toteutettua maatalouden alasajoa keskellä maailmanpoliittista kriisiä. Täysin vastuutonta.
– Onko Helsingin tavoite oikeasti tukea ulkomaista tuotantoa, ajaa suomalaiset viljelijät konkurssiin ja mikä pahinta, vaarantaa Suomen huoltovarmuus? Tätä ei voi hyväksyä, ja kaikkien turvallisuudesta kiinnostuneiden poliittisten tahojen on vastustettava tällaista trendiä, Antikainen vaatii.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Tässä SUS- jaksossa metsästys, lihansyönti ja kasvissyönti herättävät vieraidemme pohdinnoissa samalla sohvalla varsin erilaisia ja mielipiteitä jakavia näkökulmia.
Pitääkö lasten ryhmäopetuksessa olla erikseen kasvisruokapäivä, ja jos pitää, niin kuinka monta kasvisruokapäivää viikossa on sopiva määrä Suomen kouluissa ja päiväkodeissa? MTV:n Kuumat nimet -vaalitentissä tunnetut kunta- ja aluevaalien ehdokkaat kertoivat näkemyksiään myös kasvisruokailusta. Perussuomalaisten kansanedustaja, Tampereen pormestariksi pyrkivä Joakim Vigelius esitti ensi sijassa oppilaiden omien näkemysten huomioimista.
Marttaliitto on tiedottanut hiljattain, että se on sitoutunut tarjoamaan omissa tilaisuuksissaan vain kasvisruokaa vuosien 2025 ja 2026 aikana. Liiton mukaan sitoumus kasvisruokaan on yksi konkreettinen teko liiton toiminnan hiilijalanjäljen ja muiden ympäristövaikutusten pienentämiseksi. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä sitoumus tarkoittaa käytännössä suomalaisen monipuolisen ruokakulttuurin ja perinteisten ruokailutottumusten syrjäyttämistä ideologisista syistä.
Viikon suosituimmat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Lue lisää
Lue lisää
