

LEHTIKUVA
Ilmastovuosikertomus puhututtaa: ”Ilmastotoimien vaikutus maatalouden kannattavuuteen huomioitava”
Ilmastovuosikertomuksen käsittely maa- ja metsätalousvaliokunnassa on nostanut esille tarpeen arvioida jatkossa myös kansallisten ilmastotavoitteiden tasoa. Tämänhetkisten tavoitteiden saavuttaminen edellyttäisi käytännössä maatalouden tuotantomäärien leikkaamista, joka vaikuttaisi negatiivisesti Suomen huoltovarmuuteen.
– Ilmastotoimet tulee toteuttaa hallitusohjelman mukaisesti taloudellisesti, ekologisesti, sosiaalisesti sekä alueellisesti kestävällä ja oikeudenmukaisella tavalla. Arjen kustannukset eivät saa nousta eikä kilpailukyky heikentyä. Maatalouden kannattavuus ja metsätalouden toimintaedellytykset on turvattava. Jos tavoitteita ei ole mahdollista saavuttaa, silloin niitä pitää tarkastella uudestaan, valiokunnan puheenjohtaja Jenna Simula kommentoi.
– Maatalouden aiheuttamat, ilmastolle ongelmallisena pidetyt päästöt ovat pääasiassa peräisin tuotantoeläimistä, lannasta ja maaperästä. Näistä päästöistä on vaikea vähentää ilman, että vaarannetaan kansallinen huoltovarmuus, sillä se vaatisi tuotantomäärien pudottamista, kansanedustaja Antti Kangas huomauttaa.
Ruoantuotannon omavaraisuus on elinehto
Suomen hiilineutraalisuustavoitteiden saavuttaminen edellyttäisi merkittävää nettonielujen kasvua ja päästöjen nopeaa vähenemistä. Tavoitteet on asetettu vuoteen 2035, mitä on pidetty hyvin kunnianhimoisena. Maa- ja metsätalousvaliokunta pitää tarpeellisena uudelleenarvioida myös kansallisia ilmastotavoitteita eikä valmistella vain mahdollisia lisätoimia.
Valiokunta on ympäristövaliokunnalle antamassaan lausunnossa huolissaan myös ilmastotoimien vaikutuksesta maatalouden kannattavuuteen, joka on äärimmäisen huonoissa kantimissa jo nyt.
– Jatkossa ilmastovuosikertomuksessa olisi tärkeää tarkastella ilmastotoimien vaikutusta maatalouden kannattavuuteen sekä kansalliseen huoltovarmuuteemme. Ruoantuotannon omavaraisuus on elinehto, kansanedustaja Kike Elomaa korostaa.
Metsien tehtävä ei ole toimia vain hiilinieluina
Valiokunta korostaa metsänomistajien oman päätösvallan merkitystä metsienhoidossa. Ilmastotoimien pitää lausunnon mukaan olla sellaisia, että ne ovat omistajille myös taloudellisesti järkeviä, eikä metsiä muutoinkaan tule pitää vain hiilinieluina.
Esiin nostettiin myös huoli kotimaisen metsäteollisuuden raaka-aineiden saatavuuden heikentymisestä.
– Metsäteollisuus tarvitsee raaka-ainetta, puuta. Jos sitä ei ole Suomessa tarjolla, silloin teollisuus suuntautuu muualle. Yleensä vieläpä maihin, jotka saastuttavat enemmän ja jotka vähät välittävät esimerkiksi metsäkadosta. Siksi kotimaisen metsäteollisuuden toimintaedellytyksistä on todella pidettävä huolta, sanoo kansanedustaja Laura Huhtasaari.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Antti Kangas Ruoantuotanto hiilineutraalisuustavoite ilmastotoimet ilmastovuosikertomus metsänhoito Hiilinielut ilmastotavoitteet päästöt Hallitusohjelma Kike Elomaa Jenna Simula Metsäteollisuus Laura Huhtasaari Huoltovarmuus Maatalous
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Valiokunnan puheenjohtaja Simula Zagrebissa: “Ruoantuotanto on maatalouden tärkein tehtävä”

Liikenne- ja viestintäministeri Ranne: Autoilla pitää saada ja voida ajaa niiden käyttöiän loppuun – päästöttömään tai vähäpäästöiseen pakottaminen ei ole vaihtoehto

Britannia peruuttaa ilmastotavoitteissaan: ”Maailmaa ei pelasteta laittamalla britit vararikkoon”

Talouselämä pelottelee jättilaskulla – maksajiksi kelpaavat polttomoottoriautolla ajavat suomalaiset

Vihreään ilmastorahastoon leikkaus

Suomen ilmastotoimien ”romahdus” perustui Marinin hallituksen aikaiseen dataan ja vihreän konsulttifirman arvioon nykyhallituksen toimista

Lapin lentoturismi syynissä – ministeri Ranne: ”Lapin matkailua ei saa nitistää ilmastotoimilla”

Vuodetun laskelman mukaan EU:n hiilineutraaliuustavoite tulisi Suomelle murskaavan kalliiksi: 25 miljardia euroa VUODESSA

Simula tyytyväinen hallituksen esitykseen metsien suojelusta: ”Metsiä tulee suojella järjellä eikä tunteella”
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








