IMF pitää EKP:n ostoista kuplavaarasta huolimatta

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on huolissaan kahdesta asiasta: arvopaperien hintakuplasta ja hitaasta talouskasvusta. IMF:n johtaja Christine Lagarden mukaan alhainen korkotaso on ruokkimassa arvopaperit arvostuskuplaan.

Tästä huolimatta hän on tyytyväinen Euroopan keskuspankin löysempään rahapolitiikkaan. EKP aloitti maaliskuussa mittavan arvopaperien osto-ohjelman.

EKP:n ostot ovat myös painaneet korkoja alas niin paljon, että keskuspankilla on pian ongelma kaivaa esille ostoihin kelpaavia arvopapereita. EKP on ilmoittanut, ettei se osta valtiolainoja, joiden korkotaso on alle sen talletuskoron -0,2 prosenttia. Lähes kolmannes Saksan liikkeelle laskemista valtiolainoista on hinnoiteltu jo tuon tason alle ja 57 prosenttia maan valtiolainoista on jälkimarkkinoilla painuneet negatiivisen koron puolelle.

Kuin vero eläkevakuutusyhtiöille

Matala korkotaso ei miellytä kuitenkaan kaikkia. Suursijoittajiksi laskettavat eläkevakuutusyhtiöt saavat niukat korkotuotot. Ne voivat joutua maksukyvyttömiksi, IMF varoittaa.

– Se on eläkevakuutusyhtiöiden vero, toteaa sijoitusyhtiö Axan vanhempi johtaja Christopher Iggo talouslehti Financial Timesille hyvin matalista koroista.

Vaikka korkotason painuessa velkakirjan myyntiarvo kasvaa, ei niistä haluta kuitenkaan luopua. Vaihtoehtoisia sijoituskohteita ei ole. Myyntihaluttomuus voi pakottaa EKP:n muuttamaan osto-ohjelmansa sääntöjä.

Hidas talouskavu kuplaa suurempi uhka

Markkinareaktioista huolimatta IMF pitää niukkaa talouskasvua kuplaa suurempana uhkana. EKP ja Japanin keskuspankki ovat molemmat syytämässä rahaa markkinoille arvopaperiostojensa avulla. Euro ja Japanin jeni ovatkin heikentyneet toimien seurauksena. Tämän on ajateltu vauhdittavan talouskasvua niin Euroopassa kuin Japanissakin.

Kolikon toisella puolen kehittyvien maiden talouskasvu on vaarassa erityisesti niillä mailla, joilla on paljon dollarimääräistä velkaa. Yhdysvaltain dollari on vahvistunut samalla kuin euro ja jeni ovat heikentyneet.

IMF:n mukaan suurten talousmahtien kasvu on silti liian pientä nykyisten vaikeuksien, kuten työttömyyden ja korkean velkaantumisen vuoksi. Lagarden mukaan päättäjät eivät ole löytäneet keinoja saada talouskasvuun vauhtia.