

LEHTIKUVA
Immonen elpymispaketista: EU-oikeuspalvelu ei ole riippumaton laillisuusvalvoja, hallitus velvollinen ottamaan huomioon perustuslakivaliokunnan valtiosääntöiset huomautukset
Keskustelu 750 miljardin euron suuruisesta EU:n elpymispaketista käy parasta aikaa kuumana Suomessa. Perussuomalaiset ovat alusta asti ilmaisseet vastustavansa Suomen osallistumista pakettiin. Elpymispakettiin liittyvien poliittisten näkökulmien lisäksi julkisessa keskustelussa esiin ovat nousseet välineeseen sisältyvät oikeudelliset ongelmat.
Eduskunnan perustuslakivaliokunta nosti lausunnossaan (PeVL 16/2020) esiin tiukkoja oikeudellisia reunaehtoja, joiden puitteissa hallitus voi neuvotella elpymisvälineestä. Perustuslakivaliokunta on korostanut, että EU:n on oikeusvaltion periaatteisiin sitoutuneena oikeusyhteisönä ja demokraattisena yhteisönä tarpeen tehdä ratkaisut oikeudellisesti kestävällä tavalla.
Komission ehdotuksen elpymisvälineestä on nähty sisältävän oikeudellisia ongelmia. Perustuslakivaliokunta on katsonut, ettei hallitus voi neuvotteluissa hyväksyä komission ehdotusta sellaisenaan. Kansanedustaja ja perustuslakivaliokunnan jäsen Olli Immonen (ps.) pitää tärkeänä, että Suomi varmistuu ehdotuksen oikeusperustan laillisuudesta.
– EU:n toimille on aina kyettävä osoittamaan selvä ja hyväksyttävä oikeusperusta unionin perussopimuksista. Hallitus ei voi hyväksyä sellaista unionin säädöstä EU-säädösmenettelyssä, joka on ilmeisessä ristiriidassa Suomen perustuslain tai EU:n perusoikeusperuskirjan kanssa, Immonen korostaa.
”Suuri valiokunta veti mutkat suoriksi”
EU-asioita käsittelevä suuri valiokunta julkaisi tänään elpymisvälineestä lausunnon, jossa se ohittaa elpymisvälineeseen sisältyvät oikeudelliset ongelmat vetoamalla EU:n neuvoston oikeuspalvelun lausuntoon ja asiantuntijakuulemisiin. Suuri valiokunta linjasi lausunnossaan: ”Elpymispaketin perussopimusmukaisuuteen liittyvät huolet ovat väistyneet”. Perussuomalaiset jättivät kokouksessa lausuntoon eriävän mielipiteen.
Perustuslakivaliokunnan tuoreessa pöytäkirjamerkinnässä (14.7.) puolestaan todetaan, että ”neuvoston oikeuspalvelun lausunto vähentää alustavan arvion mukaan jonkin verran niitä huolia, joita valiokunnan lausunnossa esitetään komission alkuperäisten ehdotusten yhteensopivuudesta perussopimusten kanssa”. Lisäksi perustuslakivaliokunta toteaa, että sen aiempi lausunto elpymisvälineestä on edelleen kaikilta osin voimassa.
– En yhdy suuren valiokunnan kantaan siitä, että elpymisvälineen perussopimuksenmukaisuuteen liittyvät huolet olisivat väistyneet. Suuri valiokunta veti asiassa niin sanotusti mutkat suoriksi. On muutenkin syytä muistaa, että perustuslakivaliokunnan arvioilla on tällaisissa kysymyksissä eduskunnassa suurin painoarvo, Immonen sanoo.
– Kaikki eduskunnan valiokunnat ovat velvollisia ottamaan huomioon perustuslakivaliokunnan valtiosääntöiset huomautukset. Sama koskee hallitusta, joka ei voi toimia EU-lainsäädännön valmistelussa vastoin perustuslakivaliokunnan ilmaisemaa selvää ja ehdotonta valtiosääntöoikeudellista kantaa.
Neuvoston oikeuspalvelu palvelee EU:n agendaa
Immosen mukaan neuvoston oikeuspalvelun lausunto on monilta osin samoilla linjoilla perustuslakivaliokunnan lausunnon kanssa. Oikeuspalvelun lausunto vahvistaa erityisesti kaksi perustuslakivaliokunnan esiin nostamaa asiaa: EU:n toiminnan rahoittamista velaksi on pidetty aina yhteensopimattomana SEUT 310 -artiklan kanssa. Toiseksi elpymisrahastoehdotuksen katsotaan olevan monin tavoin täysin ennennäkemätön.
– On mielenkiintoista nähdä, tullaanko oikeuspalvelun esittämiä korjaus- ja täydennystarpeita huomioimaan neuvotteluissa.
Oikeuspalvelu ei ole tuomioistuin
Samalla Immonen kuitenkin muistuttaa, että neuvoston oikeuspalvelu ei ole riippumaton laillisuusvalvoja.
– Oikeuspalvelu ei ole tuomioistuin eikä perustuslakivaliokunta. Se ei edusta jäsenvaltioita, vaan sen toimintaa ohjaa neuvoston institutionaalinen etu. Sillä on käytännössä paljon liikkumatilaa toteuttaa ”innovatiivisia” tapoja toimia ja tulkita EU:n oikeutta. Oikeuspalvelu on ensisijaisesti poliittista päätöksentekoa tukeva elin. Sen tehtävänä on mahdollistaa päätökset, joita EU:ssa tehdään.
– Perustuslakivaliokunnan asiantuntijakuulemisissa kävi ilmi, että oikeuspalvelun lausunnossa on myös avoimeksi jääneitä kohtia, oikeudellisia ongelmia, jotka oikeuspalvelu on syystä tai toisesta ohittanut. Niiden kohdalla Suomen hallituksen olisi tullut suorittaa omaa arviointia, jossa otetaan huomioon myös perustuslakivaliokunnan lausunnon kirjaukset, Immonen toteaa.
Perustuslakivaliokunnan mukaan hallituksen on saatava elpymisvälinettä koskevaan ehdotukseen muutoksia. Valiokunta tulee täydentämään valtiosääntöoikeudellista arviotaan elpymisvälinekokonaisuudesta neuvotteluprosessin edetessä.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


VM:n ex-ylijohtaja arvioi erittäin kriittisesti EU-elvytysrahastoa ja EU-veroja – ”Lopputuloksena hallitsematon byrokratia, viimeiseen pisaraan puristettu veronmaksaja, palkansaaja ja yrittäjä”

Hakkarainen: ”Suomen hallituksen tulisi nimenomaan pitää Suomen puolia neuvotteluissa, mutta oman maan edunvalvonta ei Marinin hallitukselle ollenkaan tärkeää”

Halla-aho painotti: Suomi voi kieltäytyä osallistumasta 750 miljardin EU-elvytykseen – ”Jospa tuettaisiin suoraan suomalaista teollisuutta, eikä lähetettäisi rahoja Italian kautta”

Jani Mäkelä EU-elvytyspaketista: Koko paketti on hylättävä – paketin vastuut ”hävittäjähankintojen luokkaa”

Sanna Antikainen: Tiedossa maksajan rooli, Suomen uskallettava sanoa EU-neuvotteluissa ”ei”

Suomen pääministeri Marinilla tiukka paikka: Suomen pitäisi velkaantua lahjoittaakseen rahaa Italiaan, jotta Italia pysyisi jatkossakin tuettavien maiden joukossa

Jani Mäkelä EU-neuvotteluista: Suomen viennin väitetään riippuvan tästä, mutta viennistämme vain kuusi prosenttia menee niihin maihin, jotka paketista eniten hyötyisivät
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








