

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Immonen ja Puisto: Elvytysrahasto lisää Suomen yhteisvastuita EU:ssa – ”Suomelle lankeaa maksajan rooli”
Perussuomalaisten kansanedustajat Olli Immonen ja Sakari Puisto ovat huolissaan jatkuvasti lisääntyvistä EU-takausvastuista, komission ehdottamasta uudesta elvytysrahastosta ja EU:n yhteisvastuiden kasvattamisesta.
Erilaisia EU-yhteisvastuita kyhätään koronakriisin varjolla kasaan ennätysvauhtia. Hallituksen toukokuisessa lisätalousarviossa hyväksyttiin 432 miljoonan euron suuruinen valtiontakaus eurooppalaisen SURE-tukivälineen vakuudeksi sekä 372 miljoonan euron suuruinen valtiontakuu EU-takuurahastolle. Lisäksi yhteisvastuita on Euroopan vakausmekanismin EVM:n ja Euroopan keskuspankin kautta.
Askel kohti velka- ja tulonsiirtounionia
Viimeisimpänä EU-komissio ehdotti, Saksan ja Ranskan aloitteesta, että EU rakentaisi yhteiseen budjettiin nojaavan 750 miljardin euron elvytysrahaston, jonka komissio kokoaisi lainaamalla rahaa markkinoilta. Kyseinen velkarahapotti ohjattaisiin pahimmin koronapandemiasta kärsineille maille. Pääosa, 500 miljardia, olisi jäsenmaille vastikkeetonta avustusta ja 250 miljardia lainaa.
– Yhteiseen budjettiin perustuva EU:n velanotto tarkoittaisi merkittävää komission vallan ja yhteisvastuiden kasvua. Käytännössä elpymisrahaston perustaminen olisi käänteentekevä askel kohti velka- ja tulonsiirtounionia ja vastoin perussopimuksen no bailout -periaatetta eli sitä, ettei Euroopan unioni tai sen jäsenvaltio ole vastuussa toisen jäsenvaltion sitoumuksista eikä ota niitä vastatakseen (SEUT 125 -artikla), Olli Immonen ja Sakari Puisto toteavat.
Suomi joutuu ottamaan velkaa taatakseen muiden jäsenmaiden vastuita
– Järjestelyssä Suomen rooli on jälleen toimia maksajana – kuten tähänkin asti EU:n tukimekanismien kohdalla. Tämä mahdollistaa jo ennen koronakriisiä velkaantuneiden maiden ylivelkaantumisen jatkumisen ainakin tilapäisesti sekä yhtäältä Suomen kaltaisten talouksien lisävelkaantumisen ja riskien kasvun.
Suomen velka kasvaa ilman takausvastuitakin
Immonen ja Puisto avaavat, että kun velka on yhteisen EU-budjetin yhteydessä, jäsenmaat ovat siinä takaajina.
– Samalla Suomen jäsenmaksuosuudet jatkossa kasvaisivat EU:n yhteislainojen takaisinmaksamiseksi. Käytännössä Suomi tulee ottamaan siis itse lisää velkaa niiden maksamiseksi.
– Asetelma on Suomen kannalta hankala, sillä taloudenhoidossa riittää ongelmia omastakin takaa. Arvioiden mukaan Suomen julkinen velka kasvaa koronatoimien myötä muutenkin 20 miljardia euroa. Myös kuntasektorin tilanne on heikentynyt pitkään. Monet yritykset ovat vaikeuksissa, ja valtion takausvastuut rahoitusyhtiö Finnveran myötä ovat kasvaneet, kaksikko toteaa.
Eduskunnan perustuslakivaliokunnan jäseninä toimivat Immonen ja Puisto muistuttavat, että Suomella on perustuslain mukaan velvollisuus tarjota omille kansalaisilleen perusoikeudet ja turvata Suomen budjettisuvereniteetti.
– Suomen kohdalla kasvavat EU-vastuut voisivat riskien toteutuessa uhata perustuslaillisten velvollisuuksien toteuttamista.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- elvytysrahasto koronakriisi yhteisvastuut liittovaltiokehitys jäsenmaat valtionvelka Nettomaksaja Sakari Puisto Suomi perussuomalaiset hallitus Olli Immonen talous EU
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Tavio: EU-maita ajetaan yhteiseen velkavankeuteen

Hallitus lisää suomalaisten takausvastuita – PS: ”Onko meidän etumme kuulua valuuttaan, joka sitoo meidät toisten velkojen maksajaksi?”

Halla-aho: Hallituksen on ryhdyttävä valmistelemaan eroa yhteisvaluutasta – kriisiaikana eurosta on tulossa nilkkaan sidottu kivi, joka vetää Suomen mukanaan syvyyksiin

Hallitus ja kokoomus langettivat suomalaisille yli kahden miljardin uudet takausvastuut europaketteihin

Emeritusprofessori Viren EU-tukipaketeista: Yhteisvastuu poistaisi markkinakurin, ja se on ainoa mekanismi, joka hillitsee vastuutonta velkaantumista

Kommentti: Suomen valtion lainsäädännöllinen pohja on tällä hetkellä epäselvä – EU:n lakeina toimii poliittinen tahto

PS-kansanedustajat: EU-komission 750 miljardin elpymisrahasto on avoimen valtakirjan lahjarahaa – ”Suomen tilanne on nyt vakava”

Halla-aho: On aivan sama, rahoitetaanko elpymisrahastoa jäsenmaksujen korotuksella vai verotuksella – ”Suomalainen maksaa laskun joka tapauksessa”

Ruotsin vaihtoehdot EU-kriisissä: EMU tai Svexit
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








