

PS ARKISTO
Immonen: Päätösvaltaa tulisi ryhtyä palauttamaan EU:lta takaisin kansallisvaltioille – ”Mitä lähempänä päätökset tehdään kansaa, sitä paremmin päätökset vastaavat kansan todellista tahtoa”
Perussuomalaiset ovat tällä viikolla eduskunnan suuressa salissa vyöryttäneet esille kattavasti EU-elvytyspaketin ongelmia sekä näyttäneet, että elvytyspaketti on Suomelle haitallinen. Kansanedustaja ja eduskunnan perustuslakivaliokunnan jäsen Olli Immonen on erittäin huolissaan siitä, että elvytyspaketti rikkoo räikeästi EU:n perussopimuksia. Samaan asiaan on aiemmin kiinnittänyt huomiota myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö.
Perussuomalaisten pitkä eduskuntakeskustelu EU-elvytyspaketista päättyi viime yönä. Perussuomalaiset vyöryttivät eduskunnan suuressa salissa esille kattavasti elvytyspakettiin liittyvät ongelmat ja osoittivat juurta jaksain, miksi elvytyspaketti on suomelle monella tavalla haitallinen.
Mediassa perussuomalaisten päivä- ja yökausia jatkunut, useiden satojen puheiden myllytys leimattiin jarrutukseksi tai viivytystaisteluksi. Kansanedustaja Olli Immonen kuitenkin toteaa, että perussuomalaisten tarkoituksena oli yksinkertaisesti vain tuoda tosiasiat esille ja samalla viimeiseen saakka vedota muiden puolueiden kansanedustajiin, jotta he harkitsisivat äänestyspäätöstään vielä kerran. Eduskunta äänestää elvytyspaketista ensi viikolla.
– Yleinen fiilis on ainakin itselläni hyvä. Koko perussuomalaisten eduskuntaryhmä antoi aivan kaikkensa, ja niinpä kaikki keskeiset argumentit saatiin nostettua esille. Käsitykseni mukaan muissa eduskuntaryhmissä on ollut useita kansanedustajia, jotka eivät ole täysin sisäistäneet, kuinka merkittävästä muutoksesta elvytyspakettikokonaisuudessa on kyse niin EU:n kuin Suomenkin kannalta. Sinänsä harmi, että muiden ryhmien edustajia ei salissa paljoa näkynyt, toivottavasti ovat kuitenkin kuunnelleet puheitamme, Immonen sanoo.
Elvytyspakettia puoltavat argumentit heikkoa tekoa
Elvytyspakettia on aiemmin puolusteltu vaihtelevilla argumenteilla, kuten Suomen viennin tukemisella tai Suomelle EU:ssa aiheutuvan mainehaitan välttämisellä. Perussuomalaisten kansanedustajien salipuheissa viimeistään onnistuttiin osoittamaan elvytyspaketin puolesta esitetyt perustelut kestämättömiksi ja heikoiksi.
– Taloudelliset argumentit elvytyspaketin puolesta eivät kestä lähempää tarkastelua, sehän on todettu jo aiemmin eduskunnan valiokunnille annetuissa asiantuntijalausunnoissakin.
Kansanedustaja toteaa, että elvytyspaketista olisi muutenkin pitänyt käydä laaja ja avoin kansalaiskeskustelu jo paljon aiemmin.
– Suomen päättäjät ja hallitus eivät ole halunneet kertoa Suomen kansalle, mistä elvytyspaketissa on oikeasti kyse. Keskustelua olisi pitänyt käydä laajasti aiemmin myös eduskunnassa. Mutta onhan se hankalaa, kun muut puolueet eivät halua lähteä keskusteluun mukaan, kun valtamediakaan ei lähde. Koska näin on, perussuomalaisten tehtävä on tehdä laajoja keskustelunavauksia, että edes jossain määrin saadaan jaettua tietoa kansalle.
Omien perussopimusten arviointi EU:ssa retuperällä
Eduskunnassa Immonen toimii perustuslakivaliokunnan jäsenenä. Elvytyspakettikeskustelussa Immonen toikin painokkaasti esille elvytyspaketin oikeusperustan epämääräisyyden.
Immonen muun muassa esitti, että elvytyspaketin EU-perussopimuksen mukaisuuden arviointi on erittäin hankalaa, sillä EU-tuomioistuimen oikeusvaltiollinen kontrolli on jälkikäteistä eikä ennakollista, kuten Suomessa, jossa etukäteisen normikontrollin suorittaminen on eduskunnan perustuslakivaliokunnan tehtävä.
Elvytyspaketin perussopimuksen mukaisuutta on aiemmin pyritty perustelemaan EU:n neuvoston oikeuspalvelun puoltavalla lausunnolla, minkä merkitys on kuitenkin hyvin kyseenalainen.
– Neuvoston oikeuspalvelu ei ole verrattavissa perustuslakivaliokuntaan tai tuomioistuimeen, vaan se on vain virkamieselin, jonka tehtävä on palvella EU:n etuja. Meillä perustuslakivaliokunnassakin asiantuntijakuulemisissa on käynyt täysin selväksi se, että oikeuspalvelun lausunto ei ole valtiosääntöoikeudellisesti merkittävä asiakirja, Immonen sanoo, ja lisää että omien perussopimuksien arviointi on EU:ssa ylipäätään muutenkin ”retuperällä”.
– EU:ssa ei ole minkäänlaista ennakollista normikontrollia, vaan vasta jälkikäteen EU-tuomioistuin katsoo, onko päätökset tehty perussopimuksien raameissa. Jos ennakollista EU-normikontrollia ei suoritettaisi kansallisella tasolla, tässä oltaisiin entistäkin heikommalla jäällä.
Sääntöperusteisuus murenemassa EU:ssa
Immonen sanoo edelleen olevansa erittäin huolissaan siitä, että elvytyspaketti rikkoo räikeästi EU:n perussopimuksia. Samaan asiaan on kiinnittänyt aiemmin huomiota myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö.
EU-perussopimuksiin kirjatun yhteisvastuullisen velan kieltävän no-bailout-periaatteen piti olla yksiselitteinen, mutta tosiasiallinen tilanne näyttää hyvin erilaiselta, mikäli elvytyspaketti hyväksytään.
Immonen katsoo, että EU:n sääntöperustaisuus on selvästi murenemassa.
– Viime vuoden kesään eli vuoteen 2020 saakka on ollut kaikille täysin selvää, että yksikään jäsenvaltio ei ota vastatakseen toisen jäsenvaltion velkoja. Täysin ennennäkemätöntä olisi siis yhteisvastuullinen velanotto ja rahojen jakaminen ei lainoina vaan tukina toisille jäsenvaltioille.
Useissa asiantuntija-arvioissa elvytyspaketin on katsottu rikkovan myös perussopimuksien tasapainoisen budjetin periaatetta.
– Budjettitasapainon periaatetta rikotaan velanotolla. Jos EU-perussopimuksien keskeisistä artikoista tehdään täysin mielivaltaisia tulkintoja, herää kysymys, onko perussopimuksilla ylipäätään enää mitään merkitystä. Voidaanko siis muitakin perussopimuksien artikloja tulkita täysin sen mukaisesti, mitä EU-eliitti haluaa, Immonen kysyy.
Kamppailu Suomen itsemääräämisoikeuden puolesta
Immonen painottaa, että jos EU:sta halutaan rakentaa velka- ja tulonsiirtounioni ja sitä kautta liittovaltio, se pitäisi tehdä laajan kansalaiskeskustelun kautta ja perussopimuksia muuttamalla eikä EU:n omien sääntöjen radikaalilla uudelleentulkinnalla.
– Tämä on täysin yksiselitteinen asia. EU:ssa vain ei näytä olevan haluja lähteä perussopimusten muuttamisen tielle.
Immonen katsoo, että eduskunnassa käytiin tällä viikolla raskas kamppailu Suomen itsemääräämisoikeuden puolesta.
– Velka- ja tulonsiirtounioniin siirtyminen tarkoittaisi Suomen täysivaltaisuuden kannalta merkittävää toimivallan siirtoa EU:lle. Tätä kehitystä en voi hyväksyä. Päätösvaltaa tulisi päinvastoin ryhtyä palauttamaan EU:lta takaisin kansallisvaltioille. Mitä lähempänä päätökset tehdään kansaa, sitä paremmin päätökset vastaavat kansan todellista tahtoa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- EU:n perussopimukset EU-liittovaltio EU-tukipaketit kansallisvaltiot päätösvalta Tulonsiirtounioni rahanjako Velanotto perustuslakivaliokunta perussuomalaiset Olli Immonen talous eduskunta
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perustuslakivaliokunta linjasi jo viime kesänä: ”Valtioneuvoston ei tule sitoutua edistämään tai hyväksymään unionin ehdotettua lainanottoa”

Keskusta ja vasemmisto sekä hallituksen tueksi rynnännyt kokoomus ylistivät vuorotellen EU-elvytyspakettia Ylellä – perussuomalaiset muistutti ikävistä tosiasioista – ”Talouskurilla on pyyhitty pöytää”

Immonen: Vanhat puolueet paniikissa velkapaketin kohtalosta – ”Eduskunnan ei tule alistua EU:n uhkailulle”

Immonen: Elpymispaketti murentaa EU:n sääntöperusteisuutta, lisää moraalikatoa ja vie Suomen tulonsiirtounioniin – ”Tätä emme hyväksy, tuskin hyväksyy Suomen kansakaan”

Tynkkynen: Muut puolueet ovat paniikkitilassa siksi, että tällä viikolla olemme puhuneet EU-politiikasta avoimemmin kuin koskaan – samalla olemme paljastaneet suunnan, mihin ollaan menossa

Tavio EU-paketin käsittelystä: Pääministeri neuvotteli ja esitteli paketin virheellisesti

Perussuomalaiset erittäin pettyneitä äänestystulokseen: Suomelta vietiin valtavasti rahaa ja itsemääräämisoikeutta

Huhtasaari: Elvytyspaketti tarkoittaa säännöistä luopumista ja siirtymistä mielivaltaan

Huhtasaari pohtii optimaalisia tapoja toimia liittovaltio-EU:ssa: Kannattaisiko mukana olla vain, jos ensin otettaisiin jäätävästi velkaa, jolla Suomen infra laitettaisiin kuntoon?
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








