Immonen: Pakolaisasema lakkautettava, jos tarvetta suojeluun ei ole

Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen jätti tänään hallituksen vastattavaksi kirjallisen kysymyksen, jossa hän vaatii hallitukselta toimenpiteitä kansainvälisellä suojeluperusteella myönnettyjen oleskelulupien lakkauttamiseksi sellaisilta henkilöiltä, jotka eivät enää suojelua tarvitse. Samalla hän vaatii suojelua nauttivien henkilöiden lähtömaiden turvallisuustilanteen ja oleskeluluvan edellytysten aktiivista seurantaa.
– Kansainvälistä suojelua saavan henkilön tarve suojelulle ei lähtökohtaisesti ole elinikäinen, eikä saadun turvapaikan tule olla automaattisesti peruste jäädä Suomeen pysyvästi. On tärkeää, että erityisesti Suomeen huonosti kotoutuneet pakolaisstatuksen tai toissijaista suojelua saaneet henkilöt palaavat takaisin kotimaihinsa rakentamaan omia yhteiskuntiaan, Olli Immonen sanoo.

Oleskeluluvat miminimittaisiksi

Väliaikaisen tarpeen turvapaikalle ja suojelulle tulisi raueta tulijan kotimaan poliittisten, sosiaalisten ja humanitaaristen parannusten myötä.

– Mikäli kansainvälisen suojelun kriteerit lakkaavat, on perusteltua lakkauttaa oleskelulupa ja palauttaa henkilö takaisin kotimaahansa. Uusia turvapaikkapäätöksiä tehtäessä on puolestaan tärkeää, että oleskeluluvat ovat väliaikaisia ja minimimittaisia ja luvan umpeutuessa tarkasteltaisiin, onko sen jatkamiselle enää perusteita, Immonen toteaa.

Suomessa voidaan lakkauttaa pakolaisasema ja toissijaisen suojelun perusteella myönnetty oleskelulupa, mikäli henkilö ei ole enää suojelun tarpeessa ja jos olosuhteet, joiden vallitessa hänestä on tullut pakolainen ovat lakanneet olemasta.

– Tämän perusteella on tärkeää, että suojelun tarvetta arvioidaan säännöllisesti ja lakkautetaan tarpeettomia oleskelulupia aktiivisesti, Immonen perustelee.

Norja palauttanut somalialaisia

Esimerkiksi Norjassa on viime vuosien aikana alettu lakkauttaa Somaliasta tulleiden pakolaisstatuksia, minkä myötä heidän oleskelulupansa on lakkautettu, ja heidät on palautettu takaisin kotimaahansa Somaliaan.

– Norjan hallitus päätti vuonna 2016, että Somalian tilanne on rauhoittunut siinä määrin, että 1 600 somalin humanitaarinen oleskelulupa voitiin peruuttaa ja palauttaa henkilöt Somaliaan, Immonen sanoo.

Lomailua ”turvattomassa” kotimaassa

Norjan tilastokeskus julkaisi vuonna 2018 kyselytutkimuksensa, jossa selvitettiin, kuinka moni Norjassa vähintään kaksi vuotta asuneista 16-74-vuotiasta humanitaarisista maahanmuuttajista on vieraillut kotimaassaan. Somaliasta lähtöisin olevista maahanmuuttajista 24 prosenttia, afgaaneista 40 prosenttia ja irakilaisista peräti 71 prosenttia oli vieraillut kotimaassaan. Kyseisistä vierailuista reilusti yli puolet oli kestoltaan yli neljä viikkoa.

Kolme neljästä kotimaassaan vierailleesta kertoi matkan tarkoituksen olleen loma. Myös Saksassa vuonna 2016 tiedotusvälineissä raportoitiin pakolaisten matkustelevan laajamittaisesti vanhoihin kotimaihinsa.

– Todennäköisesti tilanne on sama Suomessa. Mikäli pakolaisstatuksen saanut tai sellaista hakeva henkilö matkustaa vapaaehtoisesti maahan, jonka olojen perusteella hän on suojelua hakenut, henkilön status turvapaikanhakijana tai turvapaikka voidaan perua Geneven pakolaissopimuksen (1951) artiklan 1C nojalla, Immonen muistuttaa.

Vetovoimatekijät pois

Immosen mukaan Suomen täytyy seurata aktiivisesti lähtömaiden kehitystä ja palauttaa sellaisia henkilöitä, joiden kotimaan turvallisuustilanne on muuttunut parempaan.

– Turvapaikkaperusteisen oleskeluluvan väliaikaisuus ja tehokkaasti toimivat palautukset myös vähentäisivät turvapaikkahakemuksia ja Suomen vetovoimaisuutta turvapaikanhakijoiden silmissä.