
Immonen ja Puisto: Valtiovarainministeriön budjettiehdotus tyhjän päällä
Perussuomalaisten kansanedustajien Olli Immosen ja Sakari Puiston mielestä valtiovarainministeriön budjettiehdotus vuodelle 2020 on rakennettu tyhjän päälle.
Valtiovarainministeriön budjettiehdotus on ensi vuodelle 57 miljardia euroa. Budjettiehdotuksesta käy ilmi, että velanotto lisääntyy, ja budjettiehdotus on 2,3 miljardia alijäämäinen.
Alijäämän arvioidaan kasvavan ensi vuodelle puolella miljardilla eurolla kuluvasta vuodesta. Ministeriön arvion mukaan valtionvelka nousee 109 miljardiin euroon, kun se kuluvan vuoden heinäkuun lopussa oli yli 104 miljardia euroa.
– Antti Rinteen hallitus aikoo lapioida miljardi euroa pysyviin menoihin tilanteessa, jossa pysyvistä tuloista, eli työllisyyden kasvusta ja talouskasvusta, ei ole mitään varmuutta. Hallitus on rakentanut talouspolitiikkansa sen toiveen varaan, että työllisyysaste nousee 75 prosenttiin, mutta uskottavia keinoja tähän tavoitteeseen pääsemiseksi ei ole esitetty. Budjetti on itse asiassa myös räikeässä ristiriidassa keväällä esitetyn ministeriön oman virkamiesjohdon näkemyksen kanssa, kansanedustajat Olli Immonen ja Sakari Puisto muistuttavat.
– Samaan aikaan kun hallituksen suunnitelmat on perustettu tasaisen kasvun varaan, olemme seuranneet päivittäin talousuutisista, kuinka maailmanmarkkinoilla on paljon epävarmuutta. Nousukiitoon ei pitäisi luottaa, mutta riski alaspäin on sen sijaan huomattava. Hallitukselta tuntuu puuttuvan tyystin realistinen tilannekuva.
Kasvavan velanoton lisäksi kansanedustajat suhtautuvat nihkeästi myös hallituksen aikeisiin myydä kansallista omaisuutta peräti kolmen miljardin euron edestä.
– Kyseiset rahat tuskin edes päätyvät varsinaisiin investointeihin, vaan suuri osa budjetin käyttömenoihin, kuten suoriin tulonsiirtoihin.
Keskiluokan ostovoima heikkenee
Erityisen ongelmallisena budjettiesityksessä Immonen ja Puisto pitävät suomalaisen keskiluokan ostovoiman heikentymistä.
– Ansiotulojen verotuksen jo nyt varsin ankara progressio jyrkkenee entisestään ja iskee voimakkaimmin keskituloisiin. Sosiaalivakuutusmaksujen nousu uhkaa kiristää ansiotulojen verotusta ensi vuonna jopa puolella miljardilla eurolla. Työntekijöiden nettoansioiden ostovoiman leikkaaminen palkkaverotusta kiristämällä on yksiselitteisesti vastuutonta, Immonen ja Puisto sanovat.
– Myös kotitalousvähennyksen leikkaaminen on harkitsematonta. Kotitalousvähennyksen enimmäismäärää alennetaan 2400 eurosta 2250 euroon. Vähennyksen osuutta työkorvauksissa lasketaan 50 prosentista 40 prosenttiin ja palkoissa 20 prosentista 15 prosenttiin. Kotitalousvähennys vähentää harmaata taloutta, vahvistaa kotitalousalan työllisyyttä ja tuo palveluita paremmin kansalaisten saavutettavaksi.
– Kotitalousvähennystä on veivattu vuoroin ylös ja alas, ja nyt sitä leikataan ilmeisesti pelkästään fiskaalisista syistä kattamaan hallituksen esittämiä uusia pysyviä menoja, Immonen ja Puisto toteavat.
Autoilijoille budjetti tietää kylmää kyytiä. Polttoaineveroon on tulossa elokuusta 2020 lähtien peräti 250 miljoonan euron korotus.
– Elinkustannusten nousu muun muassa polttoaineverotuksen kiristymisen myötä syö hallituksen lupaamat perusturvan etuuskorotukset sekä pienituloisten ansiotuloverotuksen kevennykset, Immonen ja Puisto avaavat.
Yrittäjyys jäänyt tyystin sivuun
Immonen ja Puisto nostavat esiin, että budjettiesityksellä ei paranneta yritysten toiminnan edellytyksiä ja yrittäjyys on muutenkin hallitusohjelmassa prioriteettilistan pohjalla.
– Täytyy muistaa, että yrityksiin syntyvät uudet työpaikat. Yrittäjyyden toimintaedellytysten parantaminen on Suomen talouspolitiikan yksi keskeisimmistä kysymyksistä. Esimerkiksi arvonlisävelvollisuuden alarajan nosto sekä Viron yritysveromallin pilotointi loisivat uutta uskoa yrittäjyyteen.
Ministerien avustajakaarti paisuu
Budjettiesityksen suurin hyötyjä löytyy läheltä, sillä hallituksen ministerit ovat koonneet ympärilleen ennätysmäärän erityisavustajia ja valtiosihteereitä.
– Tämä on hallitukselta härskiä toimintaa. Ministerien avustajakaartin kuluihin uppoaa kauden aikana 32 miljoonaa euroa. Todellisuudessa kyse on piilopuoluetuesta ja poliittisista suojatyöpaikoista puoluetovereille. Tämän toimintatavan soisi jo jäävän historian romukoppaan, Immonen toteaa.
– Ministeriavustajien määrän tulee olla riittävä, mutta omasta kokemuksesta voin sanoa, että nyt on menty aivan liian pitkälle. Määrää on nostettu niin paljon, että nyt se itse asiassa haittaa jo itse päätöksentekoakin, aikaisemmin erityisavustajana toiminut Puisto sanoo.
Haittamaahanmuutto jatkuu
Hallitus syytää rahaa eri paikkoihin korjatakseen asioita, mutta samaan aikaan monet yhteiskunnan ongelmien juurisyyt pahenevat. Erityisesti haittamaahanmuuton jatkumisella tulee olemaan dramaattisia vaikutuksia Suomelle yhteiskunnan monilla eri alueilla.
– Hallituksen harjoittaman löysän maahanmuuttopolitiikan seurauksena maahanmuuton kustannukset ja haittavaikutukset tulevat kasvamaan vuosi vuodelta. Erilaisia ongelmia pyritään osin paikkaamaan toisesta päästä jakamalla veronmaksajien rahaa, mutta toisesta päästä tilanteen annetaan pahentua ilman huolen häivää, Puisto toteaa.
– Vihervasemmistohallituksella on käsi syvällä nykyisten veronmaksajien taskussa, mutta tämä luo avoimen piikin myös tulevien veronmaksajien kontolle, jotka joutuvat kustantamaan nyt harjoitetun vastuuttoman politiikan, Immonen sanoo.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Valtiovarainministeriö Autoilu Sakari Puisto perussuomalaiset hallitus Olli Immonen talous työllisyys verotus kotitalousvähennys budjetti maahanmuutto
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaiset: Suomalainen budjettineuvotteluiden keskiöön – tuntuvia leikkauksia haittamaahanmuutosta ja kehitysyhteistyöstä

Vallin haluaa Suomesta yrittäjäystävällisen maan: ”Hyvinvointivaltion rahoitus syntyy menestyvissä yrityksissä”

Hallitus nostaa polttoaineen hintaa noin 6,5 senttiä litralta – Purra: Ilmastomyönteisyydellä kuorrutettu keino kerätä lisää veroja

Halla-aho: ”Päättäjien pitää pystyä tukkimaan täysin turhia mustia aukkoja taloudessa, joista maahanmuutto on se ilmeisin”

Tavio: Vihervasemmistohallituksen ohjelma on karua luettavaa – hallitus aikoo elää velaksi, myydä valtion omaisuutta ja lähettää myynnistä saadut rahat Afrikkaan
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








