

MATTI MATIKAINEN
Immonen: Suomi ei kykene huolehtimaan tällä hetkellä edes omista kansalaisistaan, mutta silti rajat ovat jatkuvasti auki järjestelmäämme hyväksikäyttäville maahantulijoille
Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen ei ole yllättynyt tuoreen TNS-gallupin kyselyn tuloksesta, jonka mukaan 62 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että kaikilla Suomeen tulevilla ulkomaalaisilla ei pidä olla oikeutta samoihin sosiaalietuuksiin ja palveluihin kuin Suomen kansalaisilla.
Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen toimi viime vaalikauden ajan eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan Hyvinvointiyhteiskunta-jaoston puheenjohtajana.
– Maailman ja suomalaisen yhteiskunnan muuttuessa myös kansallisen tason hyvinvointipolitiikan on kyettävä uudistumaan ja vastaamaan ajan mukanaan tuomiin haasteisiin. Globaalissa maailmassa haasteita suomalaiselle hyvinvointijärjestelmälle muodostavat erityisesti hallitsemattomat muuttoliikkeet, kansainvälisen finanssijärjestelmän epävakaisuus, maailmantalouden voimakkaat suhdannevaihtelut ja häiriöt sekä sosiaalisen ja alueellisen eriarvoisuuden kasvu, Immonen luettelee.
Auttaminen on aloitettava omasta kansasta
Immosen mukaan maailma on muuttunut ja nykyinen tilanne on monin tavoin kestämätön suomalaisen hyvinvointijärjestelmän kannalta.
– Suomi ei kykene huolehtimaan tällä hetkellä edes omista kansalaisistaan, mutta silti maamme rajat ovat jatkuvasti auki uusille autettaville ja järjestelmäämme hyväksikäyttäville maahantulijoille.
– Pienen valtion resurssit eivät riitä kaikkien ihmisten auttamiseen ja elättämiseen. Auttaminen on aloitettava läheltä, omasta kansasta. Vasta sen jälkeen, kun suomalaisten asiat ovat kunnossa voidaan auttaa muita. Oma kansa ensin.
Sosiaalietuudet ja palvelut rajattava
Immosen mukaan vanhat puolueet, erityisesti vasemmistopuolueet, haluavat globaalissa rajattomassa maailmassa säilyttää raskaan valtiokoneiston suurine sosiaalisektoreineen ja tulonsiirtoineen, vaikka ne eivät itsekään tiedä, miten se olisi käytännössä mahdollista toteuttaa.
– Rahaa ja hyvinvointia ei riitä loputtomasti kaikille maailman ihmisille. Suomen piikki on tällä hetkellä auki käytännössä lähes kaikille rahaa ja hyvinvointia haluaville. Suomalaisen hyvinvointivaltion säilyttäminen tulevaisuudessa vaatii vähintäänkin hyvinvointipalveluiden rajaamista kansallisen yhteisön raameihin; vain Suomen kansalaisille, Immonen sanoo.
Vastuuttomia poliittisia linjavetoja
Hyvinvointipalveluiden rajaamisen kansalaisuuden perusteella muodostaa haasteelliseksi Immosen mukaan esimerkiksi YK:n ihmisoikeuksien julistuksen tietyt linjaukset. Lisäksi EU:n alueella jäsenmaiden kansalaiset saavat äänioikeutta lukuun ottamatta käytännössä samat kansalaisoikeudet kaikissa EU-maissa.
– Näiden lisäksi esimerkiksi Helsingissä on tehty kestämätön päätös, että kaupunki tarjoaa maassa laittomasti oleville maahantulijoille laajat sosiaali- ja terveyspalvelut veronmaksajien kustannuksella.
– Nämä vastuuttomat poliittiset linjavedot suorastaan velvoittavat Suomen laatimaan maahanmuuttopoliittisen uudistuksen, jolla pyritään karsimaan kaikki maahanmuuton epäterveet vetovoimatekijät ja estämään suomalaista hyvinvointijärjestelmää kuormittava maahanmuutto.
Haittamaahanmuutto romuttaa hyvinvointivaltion
Immosen mukaan humanitaarinen maahanmuutto on Suomelle valtava taloudellinen rasite. Väestön vanhetessa ja huollettavien määrän lisääntyessä haittamaahanmuutto osaltaan entisestään heikentää maan taloudellista huoltosuhdetta.
– Suomella on vain tietty määrä veronmaksajilta kerättyä julkista rahaa, eikä se riitä kaikkeen. Velkaakaan emme voi ottaa loputtomiin. Jos maahanmuuttopolitiikkaa ei saada kestävälle pohjalle, joudutaan hyvinvointipalveluja leikkaamaan entisestään. Maahanmuuttoon ja sen jälkihoitoon käytetty raha on automaattisesti pois suomalaisten palveluista kuten koulutuksesta ja terveydenhuollosta.
– Ne, jotka peräänkuuluttavat taloudellisesti kestävää maahanmuuttoa, tekevät tosiasiassa töitä sen eteen, että suomalaisille voitaisiin vielä jatkossakin turvata laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut, julkinen päivähoito, koulutus ja vanhustenhuolto, Immonen sanoo.
Uudistusten tekeminen on liian hidasta
Immosen mukaan hyvinvointipolitiikassa uudistusten tekeminen on osoittautunut vaikeaksi, vaikka niiden takana olisi suuri osa kansanedustajista.
– Historian saatossa on nähty, että ympärillämme tapahtuvat muutokset ovat olleet usein nopeita, mutta sosiaalipoliittisten järjestelmien uudistaminen on ollut hidasta ja kömpelöä. Uudistuksia on vaikea toteuttaa, vaikka vaihtoehtoja uudistuksille olisi olemassa. Jokaisessa uudistuksessa joudutaan ottamaan huomioon erilaisten eturyhmien intressejä, perustuslaillisia näkökulmia ja kansainvälisiä sopimuksia, Immonen sanoo.
– Nämä kaikki asiat on syytä ottaa uudistuksissa huomioon, mutta ne eivät saisi kuitenkaan liikaa kahlita poliittista päätöksentekoa, jolloin uudistusten läpivieminen ei yksinkertaisesti onnistu.
Suomalaista hyvinvointijärjestelmää paisutettu
Immonen painottaa, että merkittävän haasteen uudistuksille muodostaa myös se, että uudistusten täytyy olla riittävässä määrin yhteensopivia jo olemassa olevien järjestelmien kanssa.
– Suomalaista hyvinvointijärjestelmää on rakennettu ja paisutettu vuosikymmenien ajan, jolloin siitä on muodostunut erittäin byrokraattinen. En usko, että kukaan vastuullinen poliitikko haluaa paisuttaa byrokratian määrää entisestään. Päinvastoin järjestelmää tulisi pyrkiä yksinkertaistamaan. Erilaisia uudistuksia tehtäessä olisi entistä tarkemmin arvioitava niiden vaikutukset myös byrokratian näkökulmasta.
– Koska hyvinvointijärjestelmän uudistaminen on monin tavoin vaikeaa, nopeampi tapa vaikuttaa osaltaan järjestelmämme kestävyyteen olisi järkevöittää Suomen maahanmuuttopolitiikkaa, Immonen sanoo.
Suomalaisten etu edellä
Immosen mielestä Suomessa tarvitaan kokonaisvaltainen sosiaaliturvauudistus, joka ottaa nykyistä paremmin huomioon suomalaisten edun.
– Sosiaaliturvauudistusta tehtäessä on tärkeää ottaa huomioon erityisesti pienipalkkaisten työntekijöiden verotuksen oikeudenmukaisuus. Osa-aikaisilla pienipalkkaisilla ja silpputöissä olevilla tilanteen auttamiseksi tärkeä lähtökohta olisi sosiaaliturvan, asumistuen, ansioiden ja niistä suoritettavan verotuksen parempi yhteensovittaminen. Tarvitsemme byrokratia- ja kannustinloukkujen purkamista sekä nykyistä joustavampaa sosiaaliturvaa.
Huono-osaisuus murentaa luottamusta
Immosen mielestä työnteko on ihmisille parasta sosiaaliturvaa, ja työntekoon on syytä kannustaa.
– Suomessa on kuitenkin paljon ihmisiä, jotka eivät syystä tai toisesta kykene työntekoon. Myös eläkeläisköyhyys on todellinen ongelma. Näitä ihmisiä ei saa unohtaa. Poliitikkojen yhtenä ensisijaisena tehtävänä on pyrkiä taistelemaan huono-osaisuutta vastaan ja puolustaa heikossa asemassa olevia. Kaikki suomalaiset on pyrittävä pitämään mukana samassa veneessä, Immonen painottaa.
– Huono-osaisuus murentaa kansalaisten luottamusta muihin ihmisiin ja yhteiskuntaan yleisesti. Usein hyvinvoinnin puutteet myös kasautuvat samoille ihmisille. On tärkeää pohtia tarkkaan niitä keinoja, joilla huono-osaisten hyvinvointia voidaan parantaa.
Immosen mielestä Suomi tarvitsee poliittisessa päätöksenteossa suuria linjavetoja, mutta myös läheisiä käytännön ratkaisuja.
– Näitä kaikkia perussuomalaiset pyrkivät jatkossakin kansalaisille omissa vaihtoehdoissaan tarjoamaan, Immonen sanoo.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- hyvinvointi kustannukset Suomen kansalaisuus suomalaiset haittamaahanmuutto palvelut Työ Sosiaaliturva perussuomalaiset Olli Immonen
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Immonen: Kokoomus täysin pihalla maahanmuuton ongelmista

Purra: ”Meillä on mahdollisuus ja varaa hyvinvointivaltioon – kunhan se pidetään rajattuna eikä kaikille avoimena”

Perussuomalaiset haluaa lopettaa kokonaan sellaisen maahanmuuton, joka on haitallista ja käy kalliiksi – Suomi ei tällä hetkellä houkuttele huippuosaajia vaan halpatyövoimaa ja turvapaikkaturisteja

Tuleeko sosiaaliturvan uudistamisesta uusi ”sote”? – Purra: Näpertelyä, mikäli perusongelmaan ei puututa

Haittamaahanmuuton hintalappu 3,2 miljardia euroa vuodessa – Pauli Vahtera: ”Katsokaa, mitä olette tehneet Suomelle”

Vihreiden kansanedustaja Yanar kiljui, kiukutteli ja huusi muiden päälle maahanmuuttokeskustelussa – Huhtasaari rauhoitteli: ”Voitko jättää henkilökohtaisuudet pois?”

Tutkimus: Suomeen muuttava somali tai irakilainen käy kalliiksi veronmaksajalle – jopa miljoona euroa per maahanmuuttaja

Hesarin mukaan Suomi tarvitsee jopa 1,4 miljoonaa maahanmuuttajaa eläkkeiden turvaamiseksi – Halla-aho: ”Julkisen talouden rahoituspohja ei kohene vaan pahenee”

Halla-aholta kysyttiin, miten hän estäisi turvapaikanhakijoiden pääsyn Suomeen turvallisesta maasta: ”Siihen on olemassa sellainen muinaisina aikoina keksitty keino kuin rajavalvonta”
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.

Sabotaasin uhka otettava tosissaan Suomessakin – syyllisen nimeämisessä jäitä hattuun
Helsingin Lauttasaaressa tapahtunut pyöräliikkeen epäilty tuhopoltto on herättänyt keskustelua myös somessa. Poliisilla ei ole viitteitä siitä, että tapahtumalla olisi yhteyttä liikkeenomistajan avustustoimintaan Ukrainassa. Ilkivallan ja sabotaasin uhka on silti todellinen ja otettava vakavasti Suomessakin.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








