

MATTI MATIKAINEN
Istuvat kansanedustajat haluavat jatkaa myös 2015
Kun yrittäjätaustainen Martti Mölsä aloitti työnsä kansanedustajana vuonna 2011, ei hän vielä osannut kuvitellakaan, miten sitovasta pestistä oli kyse.
Töitä riitti runsaasti ja Mölsä tarttui niihin ripeällä rakennusmestarin otteella. Kolme vuotta kului kuitenkin yllättävän nopeasti. Nyt Mölsästä tuntuu, ettei urakka vielä ole ohi.
– Asioita jäi vielä kesken. Maailma ei tullut valmiiksi vielä, sanoo Mölsä.
Suurimpana yksittäisenä saavutuksenaan Punkalaitumella asuva Mölsä pitää sotaveteraanien asemaa parantanutta lakialoitettaan henkilötietolain muuttamiseksi. Kansaneläkelaitoksella on tiedossa rintamaveteraanien nimet ja osoitteet, mutta ennen lakimuutosta tiedot etuuksien saajista olivat salassa pidettävää tietoa.
– Etuuksia jäi saamatta, koska kuntien sosiaalitoimilla ei aiemmin näitä tietoja ollut. Nyt kunnat voivat kutsua kaikki etuuksiin oikeutetut veteraanit kuntoutukseen. Olen taistellut myös kotimaisen energian käyttöasteen parantamiseksi, joka varsinkin Punkalaitumella onkin edennyt jo varsin hyvälle tolalle.
Asia on kansan käsissä
Päätavoitteena Mölsällä oli alusta saakka yhdessä koko puolueen kanssa pysäyttää ulkomaille toisten velkojen maksamiseen käytettävät rahavirrat. Valitettavasti rahahanoja ei vieläkään ole saatu suljettua.
– Joukkuepelaaja kun olen, ajan ryhmässä samoja tavoitteita puolueen kanssa, Mölsä toteaa. Mölsän jatkohaluja vahvisti sekin, että kenttä yksimielisesti asettui hänen taakseen. Muiden muassa Punkalaitumen, Urjalan ja Sastamalan perussuomalaiset asettuvat yhtenä rintamana tukemaan Mölsää tämän vaalityössä.
– Kansan käsissä asia toki on. Jos kansa niin päättää, niin olen valmis jatkamaan, sanoo Mölsä.
Lainsäädäntötyötä siirretty Brysseliin
Kihniöläinen Lea Mäkipää on eduskunnassa jo vanha konkari, sillä hän toimi SMP:n kansanedustajana kolme kautta vuosina 1983-1995. Paljon on väliin jääneiden vuosien aikana ehtinyt muuttua, mutta paljon on pysynyt samanakin.
– Tavat ovat jonkin verran muuttuneet. Kun edellisen kerran olin eduskunnassa, yhteyttä otettiin enimmäkseen puhelimitse ja kirjeitse. Nyt kun melkein kaikilla on tietokoneet, tulee sähköpostitse hyvin paljon yhteydenottoja yksittäisistä asioista. EU on sotkenut asioita hyvin paljon ja todellakin näyttää siltä, että Suomen lainsäädäntötyötä on siirretty Brysseliin, josta sanellaan mitä tehdään. Esimerkiksi valiokunnissa on paperityö hyvin paljon tietotekniikan myötä vähentynyt, mutta asiat ovat samoja kuin ennenkin, Mäkipää kertoo.
Suomea vaivaavat ongelmat ovat taloudelliset vaikeudet, suuri työttömyysaste varsinkin nuorten kohdalla ja kasvava velkaantuminen.
– Ymmärrän kyllä että ajat ovat vaikeat, mutta hallitukselta tuntuu olevan kokonaisnäkemys hukassa.
Maaseudun tulevaisuus turvattava
Lea Mäkipää on ollut erityisen kiinnostunut sosiaalipuolen asioista, varsinkin ennaltaehkäisevästä työstä lasten huostaanottojen vähentämiseksi.
Omaishoito olisi nostettava todelliseksi vaihtoehdoksi, sillä se on kaikkein inhimillisin ja myös laitoshoitoa edullisempi ratkaisu. Ryhmässä on käyty paljon keskustelua myös tulevasta sote-ratkaisusta, joka maaseudun ihmiselle on tärkeä kysymys.
– Paljon on tehtävä työtä, että edes perusterveydenhuolto säilyisi myös maaseudulla. Nykyään tuntuu siltä, ettei maaseudulle oikein myönnetä edes rakennuslupia ja alempiasteinen tiestö huononee yhä kiihtyvällä vauhdilla, kun kaikki määrärahat laitetaan isompien kasvukeskusten kehittämiseen. Suomi tarvitsee niin kaupunkia kuin maaseutuakin, omavaraisuus on turvattava ja puhdasta lähiruokaa pystyttävä tarjoamaan myös tulevaisuudessa niin laitoksiin kuin yksittäisille kuluttajillekin.
Politiikka ja yhteisten asioiden hoitaminen on yli 30 vuotta valtuustossa istuneelle Mäkipäälle verissä. Viimeiset kolme vuotta ovat kuluneet valtavan nopeasti ja antaneet hänelle paljon. Tärkeää on ollut myös puolison tuki niin vaalityössä kuin muutenkin.
Istuvilla kansanedustajilla on halutessaan automaattinen oikeus päästä seuraavien vaalien ehdokkaiksi. Suurin osa heistä on päättänyt pyrkiä seuraavallekin kaudelle.
Kirjoitus on julkaistu Perussuomalainen 8-9/2014 -lehdessä.
MIKA MÄNNISTÖ
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








