

Italian edustajainhuone ja Mario Draghi. Arkistokuvaa, Wikipedia.
Italia on uudistumiskyvytön, joten maan pääministeri yrittääkin nyt muuttaa EU:ta – tavoitteena on rakentaa EU:sta lypsykone, joka tarjoilee rahalähetyksiä jatkossakin
VTT Heikki Koskenkylä kirjoittaa Italian surkeasta taloudellisesta tilanteesta ja eurovaluutan tulevaisuudesta. Hän käy läpi Economist-lehden kirjoitusta maan pääministeri Mario Draghista, jonka mahdollisuudet arvioidaan heikoiksi. Uudistuskyvytön maa yrittääkin nyt muuttaa EU:ta tulonsiirtounioniksi.
Mario Draghista tuli helmikuussa Italian pääministeri. Edellinen hallitus oli ajautunut pahaan kriisiin. Pääministerinä oli sitoutumaton teknokraatti Giuseppe Conte. Italialla siis jo toinen teknokraatti hallituksen johdossa. Odotukset Draghin suhteen ovat suuret, kenties ylisuuret. Italiaa on ollut vaikeata hallita jo pitkään. Draghinkin haasteet ovat suuret.
Mario Draghi oli kaksi kautta EKP:n johdossa, vuodet 2011-2019. Hän sai silloin kutsumanimen ”Super Mario”, koska vannoi pelastavansa euron eurokriisin aikaan noin 2010-2015. Vuonna 2012 hän sanoi, että EKP tekee kaikkensa euron pelastamiseksi, ”to do whatever it takes to save the euro”. Määrällisen elvytyksen eli QE-politiikan avulla euro pelastuikin. Hänen seuraajansa Christine Lagarde on jatkanut samalla linjalla. Korot ovat alhaalla ja EKP ostaa edelleen valtioiden ja yritysten velkapapereita.
Draghin pitäisi pystyä uudistamaan Italian taloutta. Hänen edeltäjiltä rakenneuudistukset epäonnistuivat lähes täysin. Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on kohoamassa ennätystasolle 160-170 prosenttiin. Budjetin alijäämä on krooninen ongelma ja työllisyysaste EU:n alhaisimpia. Italia tarvitsee työmarkkinoiden uudistamista, verojärjestelmän suuren remontin ja tuottavuuden kohottamista. Veroista jää huomattava osa keräämättä, veronkiertoa ja korruptiota on paljon.
Draghi on saanut EU-alueella lähes johtavan poliitikon roolin, koska Saksan, Ranskan ja Espanjan johtajat ovat vaihtumassa tai suurissa ongelmissa. Saksa saa uuden liittokanslerin syyskuun vaaleissa. Merkelin 16 vuotta kestänyt valtakausi päättyy. Saksa hakee uutta suuntaa. Ranskan presidentti Emmanuel Macronin kannatus on hiipunut ja ensi vuonna ovat presidentinvaalit. Espanjan hallitus on jatkuvissa ongelmissa, siellä on poliittinen ja taloudellinen kriisi.
Draghi onkin hyvin aktiivisesti tehnyt ehdotuksia EU:n ja euroalueen kehittämiseksi. Ensin hän ehdotti elpymisrahastolle jatkoa rakennerahaston muodossa. Sillä rahoitettaisiin jäsenmaiden rakenneuudistuksia. EU:n neuvoston kokouksessa hän ehdotti eurobondeja eli yhteisten velkapapereiden käyttöönottoa. Lisäksi hän ehdotti euroalueelle omaa budjettia. Se siis tulisi EU:n yhteisen budjetin lisäksi. Kukaan muu EU-maan johtaja ei liene ehdottanut yhtä laajaa yhteisvastuun kasvattamista. Suomessa hallituksen johto on täysin vaiennut näistä ehdotuksista. Täällä vannotaan edelleen elpymisrahaston kertaluonteisuuden nimiin.
The Economist-lehden 24.4.2021 numerossa on varsin kriittinen arvio Draghin onnistumisen mahdollisuuksista Italian osalta. Kirjoituksen otsake on ”The Draghi delusion” (suom: Draghi-harhaluulo). Sisällön osiossa on otsake ”Mario Draghi, Europe’s saviour?” (suom: Draghi, Euroopan pelastaja?).
Economist on kehittänyt kaksi vaihtoehtoa Draghille. Optimistisessa vaihtoehdossa Draghi saisi rakenneuudistuksia alulle ja häntä auttaa Italialle tulossa olevat noin 190 miljardia euroa avustuksia ja lainoja EU:n elpymisrahastolta. Draghi esittelikin maanantaina 26.4 Italian parlamentille suuren elvytyspaketin kooltaan 222 miljardia euroa, siitä suurin osa on EU:sta saatavaa tukea. Toisaalta Draghi saattaa olla vain lyhyen ajan pääministerinä ja hänen jälkeen alkavat uudelleen poliittiset riidat.
Draghi pyrkinee Italian presidentiksi ensi vuoden vaaleissa. Hän voi hyvin voittaa vaalit. Pessimistisessä skenaariossa talouden uudistamista ei ehditä edes kunnolla käynnistää hänen pääministerikaudellaan. Suurena ongelmana lehti näkee myös elvytysrahojen hallinnoinnin ja valvonnan. Tukirahoja valunee paljon huonoihin projekteihin ja suoraan korruptioon.
The Economistin arvio Draghin mahdollisuudesta uudistaa Italiaa on varsin pessimistinen. Ei ole sattuma, että Draghi haluaa kasvattaa EU:n ja euroalueen yhteisiä vastuita ja riskien jakoa valtavasti. Ilmeisesti hän ei itsekään usko Italian uudistumiskykyyn. Sama ongelma vaivaa myös Ranskan ja Espanjan johtajia. Siksi he kaikki ajavat yhteisvastuun lisäämistä.
EU- ja euroalue voivat menestyä vain kahdella ehdolla, jotka ovat:
1. Talouden rakenneuudistukset ovat välttämättömiä. Innovatiivisuutta, dynaamisuutta ja tuottavuutta pitää kehittää merkittävästi. Työmarkkinoita, eläkejärjestelmiä ja verotusta on uudistettava. Kilpailukykyä on parannettava. Digitalisaatiossa EU on pahasti jäljessä Kiinaa ja Yhdysvaltoja.
2. Markkinakurin toimintaa on edistettävä. Markkinakuri on heikentynyt jatkuvasti EU- ja euroalueella. EKP on käytännössä taannut jäsenmaiden velkakirjoille alhaisen koron. Kaikki yhteisvastuita lisäävät toimenpiteet vähentävät markkinakurin painetta uudistuksiin. Tämä koskee myös elpymisrahastoa. Euroa perustettaessa vakaus- ja kasvusopimus nähtiin aivan keskeisenä keinona pitää jäsenmaiden finanssipolitiikka ja julkinen talous hallinnassa. Nyt tuo sopimus on hyllytetty ja tuskin tulee takaisin entisessä muodossa. Suunta on nyt entistä enemmän kohti tulonsiirto- ja velkaunionia. Tällöin hyvin talouttaan hoitavat jäsenmaat joutuvat kasvavassa määrin rahoittamaan huonosti talouttaan hoitaneita maita.
Tulonsiirto- ja velkaunioni voi aikaa myöten ajautua entistä vakavampiin poliittisiin kriiseihin ja heikon talouskehityksen alueeksi. Mario Draghinkin ehdotukset veisivät unionia ja euroaluetta juuri tähän suuntaan. Elpymisrahasto on merkittävä askel yhteisvastuun kasvattamisessa. Se ei tule olemaan kertaluontoinen hanke.
Heikki Koskenkylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


EU keksii lisää johtopaikkoja kampaviinerikerhoihin – asiaosaaminen jäänyt unionissa retuperälle

EKP:n viherhypetystä tulee tuutin täydeltä – miten EKP:n johtajat ovat sijoituksissaan noudattaneet paasauksiensa ohjeita?

Johtavat teollisuusmaat velkaantuivat viime vuonna 7 000 miljardin dollarin edestä – velkakirjat pääosin keskuspankkien holveihin

Münchau: Angela Merkel on aikamme yliarvostetuin poliitikko

Miljoonia euroja lähtee Suomesta maailmalle joka vuosi – Mäkynen vaatii ulkomaille lähetettäviä rahalähetyksiä verolle
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








