

LEHTIKUVA
Jäähyväiset aseille – keskiluokka haluaa pois jengiväkivallan Ruotsista
Hyvin toimeentuleva väki miettii nyt sitä, löytyykö kansankodista enää turvallista asuinpaikkaa. Luoteja, nyrkkejä ja rasismia saa tänään väistellä jo hyvämaineisillakin alueilla. Kysymys on valtion kannalta kuolemanvakava, sillä lähdössä ovat veronmaksajat.
– Ystäväni pohtivat muuttoa Ruotsista. Kun puhe on koulutetuista ja urallaan eteenpäin haluavista nuorista, moni aikoo lähivuosina nostaa kytkintä. Näin kirjoittaa Catarina Kärkkäinen Smedjan-verkkolehdessä. Hyvin toimeentulevan väestönosan poistuminen maasta johtaisi verotulojen vähentymiseen ja sitä kautta ongelmiin julkisessa taloudessa, kun maahan jää vain nettosaajia.
Kärkkäinen ei ole ajatuksineen yksin, toteaa Expressen pääkirjoituksessaan. Yli puolet ruotsalaisista on sitä mieltä, että poliitikot tahi viranomaiset ovat enemmän tai vähemmän kädettömiä jengirikollisten edessä. Törkeä väkivalta, joka ennen pysyi ongelmalähiöiden sisällä, leviää nyt keskiluokkaisille alueille.
Maasta tai maan sisällä
– Omat ystäväni eivät ole lähtemässä maasta. Mutta yhä useampi pohtii muuttoa pois suurkaupungeista, kertoo pääkirjoitustoimittaja Linda Jerneck.
Eräänä syynä poismuuttoon on asuntojen hinta, joka on karkaamassa palkansaajien ulottumattomiin. Mutta sitten tuleekin tenkkapoo: Tukholman reuna-alueilla jengiväkivaltaa on hankalaa tai mahdotonta saada pois takaraivostaan, se on aina läsnä. Sitten pitääkin mennä yhä kauemmaksi, kymmenien kilometrien päähän suurkaupungin valoista.
– Ja kun nuoret kuitenkin haluavat keskustaan, he voivat kaupunkireissujen aikana joutua ryöstetyksi, pohditaan pääkirjoituksessa.
Lopputulemakin pääkirjoitukselle löytyy: koronapandemia on nähty mahdollisena loppuna kukoistaville suurkaupungeille. Jengisodat ovat paljon suurempi riski, joka saa keskiluokan muuttamaan.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- hyintoimeentulevat nuoret Linda Jerneck Catarina Kärkkäinen suurkaupungit maastamuutto maallemuutto koronapandemia pandemia jengisodat ongelmalähiöt jengiväkivalta
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Ruotsin oikeistopuolueet: Rikosaalto on toinen pandemia – PS-edustajat huolissaan maahanmuuttajien väkivallan eskaloitumisesta

Rantanen Malmön mellakoille annetuista syistä: ”Täyttä potaskaa!”

Purra: Malmössä riehutaan, Göteborgissa riehutaan, liekkivideot leviävät sosiaalisessa mediassa

Rikostutkinta Malmössä – mellakoitsijat huusivat kuorossa juutalaisvastaisia iskulauseita

Erikoistutkijan mielestä on hyväksyttävä, että Suomi muuttuu maahanmuuton seurauksena – Purra eri linjoilla: ”Humanitaarinen maahanmuutto ei vain yksinkertaisesti toimi”

Nuorisojoukko hyökkäsi kaupunginvaltuutetun seurueen kimppuun – ”Ruotsi, täältä tullaan – ikävä kyllä”

Ruotsissa yhä suurempi riski tulla ammutuksi vahingossa – laukausten määrä tuplaantunut julkisilla paikoilla

Rikollisklaanit yrittävät ujuttautua kuntien hallintoon Ruotsissa – kohteena miljardien rakennusurakat ja sosiaalituet

Koraaninpolttaja Paludan suunnittelee uutta provokaatiota lauantaiksi – huoli mellakoista kasvaa Ruotsin Rinkebyssä
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.

Sabotaasin uhka otettava tosissaan Suomessakin – syyllisen nimeämisessä jäitä hattuun
Helsingin Lauttasaaressa tapahtunut pyöräliikkeen epäilty tuhopoltto on herättänyt keskustelua myös somessa. Poliisilla ei ole viitteitä siitä, että tapahtumalla olisi yhteyttä liikkeenomistajan avustustoimintaan Ukrainassa. Ilkivallan ja sabotaasin uhka on silti todellinen ja otettava vakavasti Suomessakin.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








