PS ARKISTO
Suomen julkishallinto on paisunut kuin pullataikina. Suomessa on yhteensä 4 237 julkishallinnon alaista organisaatiota. Kyseiset organisaatiot saavat joko kaiken tai osan rahoituksestaan valtiolta ja kunnilta. Julkishallinnon organisaatioissa tehdään 510 000 vuosityötuntia työtä. Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman haluaa julkisen hallinnon rönsyt kuriin yritysten ja investointien houkuttelemiseksi Suomeen.
Nykyinen hallitus listasi alun perin 250 miljoonan euron säästöt julkishallintoon, jota myöhemmin vuonna 2024 kehysriihessä nostettiin 400 miljoonaan euroon. Puolustus, oikeudenhoito ja sisäinen turvallisuus olivat suurelta osin suojassa säästöiltä.
– Suomen on kyettävä keventämään sääntelyä ja byrokratiaa yritysten ja investointien saamiseksi maahamme. Nykyhallitus on panostanut mm. tuote-, kehitys- ja innovaatiorahoitukseen, tohtorikoulutukseen ja Fingridin kantaverkkoon kirittääkseen investointeja maahamme, sanoo Jaana Strandman.
Hallituksen toimet ovat oikeansuuntaisia, mutta lisää on tehtävä. Hallitus on tehnyt yhdeksän miljardin edestä sopeutustoimia, mutta Suomi joutuu silti ottamaan velkaa 12 miljardin edestä joka vuosi. Velaksi elämisen on päätyttävä. Julkishallinon organisaatioiden määrää ja tehtäviä tulee kaventaa entisestään, ja valtion tulee keskittyä ydintehtäviinsä.
– Valtion aluehallinnon uudistuksen tavoitteena on hallitusohjelman mukaisesti vahvistaa lupa- ja valvontakäytäntöjä alueesta riippumatta ja sujuvoittaa lupaprosesseja. Tämä aluehallinnon uusi toimintamalli aloittaa vuoden 2026 alusta. Luvituksen sujuvuudesta halutaan Suomen kilpailuetu.
– Kunnat ja kaupungit tulee nähdä elinvoiman vetureina, ja niiden erilaisuus on suomalaisen yhteiskunnan voimavara. Luova ja ketterä paikallishallinto yrittäjämäisellä asenteella on maamme etu ja pitää koko Suomen asuttuna. Tämä varmistaa huoltovarmuuden ja turvallisuuden.
– Hyvinvointialueet ovat osaltaan jo sopeuttaneet säästötoimien vuoksi hallintoaan, mutta edelleen tulee tarkastella keskijohdon roolia. Tekeviä käsiä tarvitaan perustehtäviin, joiden kirkastaminen tulisi nyt tehdä jokaisessa organisaatiossa. Ydintehtäviin keskittyminen karsii rönsyt, ja hallinto sekä toimintakulttuuri ja toiminnat sekä prosessit selkiytyvät. Tästä hyötyy suomalainen veronmaksaja, Strandman uskoo.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Eduskunnassa käytiin maanantaina yleiskeskustelu vuoden 2025 budjettiesityksestä. Perussuomalainen kansanedustaja Kaisa Garedew painotti puheenvuorossaan sopeutustoimien merkitystä ylivaalikautisesti. Tavoitteena on saada Suomen valtionbudjetti kestävälle tasolle.
Elinkeinoministeri Wille Rydman katsoo, että Suomella olisi loistavat lähtökohdat olla kiinnostava investointiympäristö, ja lisäksi Suomessa on omasta takaa osaamista ja innovaatioita. - Suomen keskeiset vahvuudet vaativat kuitenkin jatkuvia panostuksia, Rydman sanoo.
Uusi hallituksen esitys, jonka tavoitteena on edistää teollisuuden siirtymää kohti ilmastoneutraaliutta tukemalla merkittäviä investointihankkeita, mahdollistaa verohyvityksen suurille puhtaan siirtymän investoinneille. Valtiovarainministeri Riikka Purra näkee verohyvityksen merkittävänä kasvutoimena, joita Suomen talouskasvu tarvitsee.
Viikon suosituimmat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Lue lisää
Lue lisää
