LEHTIKUVA
Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman pitää suomalaisen maaseudun pärjäämistä maamme elinehtona. Tärkeää on, miten ja missä ruoka tuotetaan, mistä teollisuus saa raaka-aineita ja millaiset palvelut ja tiestö maaseudulla on. Koko Suomi on pidettävä mukana, Strandman vaatii.
Kotimainen ruoantuotanto on tässä maailmantilanteessa huoltovarmuuden ja varautumisen ydinasia. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mielestä yhteisenä tahtotilanamme tulee olla puhtaan lähiruoan ja maatalousyrittäjien elinvoimaisuuden tukeminen.
– Maatalousyrittäjiä on noin prosentti suomalaisista. Maaseudun asioissa on uskottava yksityiseen yrittäjyyteen ja paikallisiin toimijoihin. Alkutuottajan aseman ja koko elintarvikeketjun tasapainon on kehityttävä nykyistä oikeudenmukaisempaan suuntaan. Keskeisimmät toimet ovat elintarvikemarkkina-, kilpailu- ja hankintalain tarkastelu ja muuttaminen.
– Suomalaisen puhtaan ruoan potentiaali tulee hyödyntää uudella kasvuohjelmalla, jolla lisätään ruokavientiä. Riittävällä tutkimus- ja kehitysrahoituksella tulee vauhdittaa elintarvikealalle syntyviä innovaatioita ja investointeja, jotka kasvattavat alan arvonlisää, jatkojalostusta ja työllisyyttä.
Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan tulee keskittyä ruokaturvan parantamiseen. Tukijärjestelmää on kehitettävä ja yksinkertaistettava siten, että maataloustuet kohdistuvat nykyistä paremmin varsinaiseen ruoantuotantoon.
Pienyrittäjyyden esteitä tulee purkaa maaseutualojen liiketoimintamahdollisuuksien kehittämiseksi. Tila- ja pienteurastamojen toimintaedellytyksien parantaminen ja tilamyynnin sekä sukupolvenvaihdosten helpottaminen ovat keskeisiä toimenpiteitä, jotta maatalous Suomessa voi jatkua. Päällekkäistä valvontaa ja byrokratiaa pitää vähentää maatiloilla ja elintarviketeollisuudessa.
Makujen Suomi tulee nostaa matkailuvaltiksi. Eri puolilla Suomea saadaan maistella erilaisia perinneruokia ja tutustua suomalaiseen ruokakulttuuriin. Etelä-Savo on valittu vuonna 2024 Euroopan luomumaakunnaksikin.
– Meistä jokainen voi tehdä valintoja suosiaksemme lähellä tuotettua ruokaa, jonka alkuperä, tuottaja ja valmistaja tiedetään. Se on Suomi. Valitessamme paikallisen tuottajan tuemme yrittäjyyttä, työllisyyttä ja ruokakulttuuria. Pienyrittäjien tuotteet ovat turvallisia, omaleimaisia ja korkealaatuisia, Strandman sanoo.
PS ARKISTO
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Kyläyhdistyksillä ja aluejohtokunnilla on tärkeä rooli kylien asukkaiden turvallisuudentunteen luomisessa ja varautumisessa. Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman peräänkuuluttaa naapuriavun merkitystä turvallisuuden ja yhteisöllisyyden luomisessa.
Mikään perinne, asenne tai toimintatapa ei varmasti yksinään ole suomalaisen kulttuurin ydin. Suomalaisuus on ainutlaatuinen yhdistelmä kieltä, tapoja, arvoja, symboleita ja muita asioita. Mutta tämä suomalainen elämäntapa on taannut kehityksen täällä pohjolassa, kirjoittaa valtiovarainministeri ja puolueen puheenjohtaja Riikka Purra tuoreessa Maaseudun Tulevaisuuden kolumnissaan.
Viikon suosituimmat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Lue lisää
Lue lisää
