

PS ARKISTO
Jaana Strandmanin kolumni: Henkinen huoltovarmuus on osa kokonaisturvallisuutta
Ilman tasapainoista mielenterveyttä on vaikea varautua ja toimia kriisitilanteissa. Pään on oltava kunnossa, jotta jalat ja kädet toimivat. Turvallisuudessa usein inhimilliset tekijät ratkaisevat.
Henkinen huoltovarmuus on kansan kriisinsietokykyä, toimintakykyä ja motivaatiota tositilanteen koittaessa. Henkinen resilienssi on ihmisen kykyä sietää erinäisiä häiriötiloja arjessa sekä ympäristössä. Henkisen huoltovarmuutemme tila ei ole optimaalinen. Suomalaisten mielenterveyden ongelmat ovat kasvaneet vuosi vuodelta, vaikka tilastoissa maanpuolustustahtomme on Euroopan korkeinta.
Mielenterveysongelmat tulee ottaa vakavasti ja korjata nimenomaan niiden juurisyitä. Mielenterveydellinen tasapaino on suorassa yhteydessä kykyyn sietää kriisejä ja uhkia. Ilman tasapainoista mielenterveyttä on haasteellista varautua, ennakoida ja toimia turvallisuutta ja perustoimintoja uhkaavissa kriisitilanteissa, jotka voivat tulla eteen nopeastikin.
On tärkeää tiedostaa ja tehdä toimenpiteitä sen eteen, miten voisimme vahvistaa kansamme kykyä sietää erinäisiä kriisejä ja sitä kautta henkistä huoltovarmuutta. Psyykkinen kriisinkestävyys rakentuu koko elämänkaaren aikana, ja siihen vaikuttavat yksilön ominaisuuksien lisäksi terveys ja toimintakyky, koulutus sekä kokemus osallisuudesta. Nämä tekijät luovat perustan, jonka varaan koko yhteiskunnan turvallisuus rakentuu.
Henkiseen huoltovarmuuteen on kiinnitettävä huomiota, ja siihen on varauduttava kansalaisia kouluttaen, opastaen ja ohjaten. Tätä asiaa tulee tarkastella vastuullisesti kunnissa ja hyvinvointialueilla poikkihallinnollisesti ja myös yhteistyössä järjestöjen kanssa. Perusteet henkiselle ja fyysiselle selviämiselle poikkeusoloissa tulisi sisällyttää kansalaistaidoksi perusopetuksessa. Kansakuntamme yhteinen tavoite on pitää huoli henkisestä hyvinvoinnista.
Jaana Strandman
Artikkeliin liittyvät aiheet
- henkinen resilienssi kolumnit henkinen huoltovarmuus henkinen kriisinkestävyys Jaana Strandman kokonaisturvallisuus kriisinsietokyky maanpuolustustahto toimintakyky mielenterveysongelmat kriisitilanteet mielenterveys
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaiset panostaa lasten ja nuorten hyvinvointiin – Pia Sillanpää: On puututtava mielenterveysongelmien juurisyihin
Lasten ja nuorten tarpeet on otettu laajasti huomioon hallituksen vuoden 2025 talousarvioesityksessä. Talousarviota koskevassa keskustelussa perussuomalaiset painottivat vahvasti lasten ja nuorten hyvinvoinnin merkitystä. Kansanedustaja ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Pia Sillanpää nosti puheessaan esiin vakavasti oireilevat nuoret, joiden kuntouttavan palvelun perustamiseen hallitus tekee 2,5 miljoonan euron lisäyksen.

Strandman: Mielenterveysongelmat tulee ottaa vakavasti ja korjata nimenomaan niiden juurisyitä
Kotimaisen ruuantuotannon, hyvien huoltoyhteyksien, saavutettavuuden, laajojen raaka-ainevarastojen sekä toimivan energianjakelun on oltava Suomessa kunnossa varauduttaessa mahdollisiin kriisiaikoihin. Näiden materialististen asioiden varjoon jää kansalaisten henkinen kriisinkestävyys, joka perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandmanin mielestä onkin monimutkaisempi ja haastavampi asia mitattavaksi.

Suomi liikkeelle -ohjelma käynnistyi – Strandman: Liikkumattomuuden hintalappu on jo yli 14 miljardia euroa vuosittain

Erityisopettaja-kansanedustaja Jaana Strandman haluaa kansalaistaidot perusopetukseen: Kansalaistaidoilla on suuri merkitys myös henkiseen kriisinkestävyyteen
Kansalaistaidot on yleisnimitys kaikkien kansalaisten jokapäiväisessä elämässään tarvitsemille taidoille. Ne liittyvät omien asioiden hoitamiseen, itsestä huolehtimiseen, toimimiseen yhteisön ja yhteiskunnan jäsenenä, eloonjäämiseen sekä elämän ja luonnon monimuotoisuuden suojeluun. Perusopetuksessa kansalaistaidot ei ole oppiaineena, mutta perussuomalaisten erityisopettajataustainen kansanedustaja Jaana Strandman pohtii, voisiko perusopetuksen tuntijakoa ja opetussuunnitelman perusteita tarkastella uudelleen kansalaistaitojen tukemiseksi.
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Pummilla matkustava voi jatkossa välttyä maksulta Tampereella – Vigelius tyrmää: ”Kestämätöntä”
Matkalipuntarkastajat eivät voi enää jatkossa voimatoimin estää liputonta matkustajaa poistumasta bussista tai raitiovaunusta, uutisoi Aamulehti. Taustalla on kaupungin uusi ohjeistus, joka on herättänyt vastustusta lipuntarkastajien keskuudessa ja noussut esiin myös valtakunnallisissa medioissa.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








