Lehtikuva
Opposition kansanedustajat SDP etunenässä dramatisoivat torstain kyselytunnilla ulkomaisen rekkaliikenteen tuomia riskejä. Perussuomalaiset joutuivat oikomaan aivan liian hätäisiä väittämiä.
SDP väitti, että Suomi olisi vapauttanut ulkomaista rekkaliikennettä, vaikka ei olisi ollut pakko. Liikennevaliokunnan puheenjohtaja Ari Jalonen (ps.) puuttui tähän.
– Nämä kysymykset ovat olleet harhaanjohtavia. Olen siitä huolissani, koska kysymyksen esittäjät ovat liikennevaliokunnan jäseniä ja tämä todistaa sen, että he eivät ole tienneet, mistä he ovat olleet päättämässä, Jalonen kommentoi saaden eduskuntasalin kohahtamaan.
Kyse oli ns. kabotaasiliikenteestä, joka tarkoittaa sitä, että ulkomaille rekisteröidyllä ajoneuvolla hoidetaan kuljetuksia toisen maan sisällä.
– EU-asetushan on ollut voimassa jo monia vuosia. Asetuksen vastaisesti Suomi teki kansallisen lainsäädännön määritelläkseen tarkemmin väliaikaisen liikennöinnin ja sitä nyt on EU:n pakotteesta poistettu, Jalonen totesi.
Ulkoministeri Timo Soini kertoi että hallitus pyrkii suojelemaan suomalaisten rekkakuskien ajoja muualla laajassa EU:ssa.
– Me haluamme turvata kaikilta osin suomalaisen kuljetusyrittäjyyden tulevaisuuden. Ja se edellyttää, että pystymme toimimaan ulkomailla ympäristöystävällisesti ja kestävästi. Tämä on minusta erittäin tärkeätä. Asiahan oli viime kaudella täällä ja kas kummaa – se on taas täällä. Ja niin kauan kuin sitä ei hoideta, se on edelleen täällä. Mutta jos asia saadaan jengoilleen – vinjettimaksu on yksi ja talvirengaspakko toinen, näitä pystytään hoitamaan, Soini sanoi vastatessaan Jyrki Kasvin (vihr.) kysymykseen.
Kasvi oli kysynyt, voisivatko muut EU-maat rajoittaa suomalaisten yritysten ajelua omalla alueellaan tai vaatia Suomelta vahingonkorvausta omille yrityksilleen aiheutetuista vahingoista.
Soini mielestä Kasvin hyvä kysymys selitti täysin sen, miksi Suomen täytyi muuttaa rekka-autoilun säädöksiä.
Ministeri Anne Bernerin (kesk.) mukaan vinjettimaksua harkitaan ja talvirengasmääräyksiä kiristettäneen jo ensi syksynä.
Korjaus 12.6.2016 klo 20.24 – Poistettu Tanskaa koskeva kommentti.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Lue lisää
Lue lisää
