KUVAKAAPPAUS/YLE
Suomen pitäisi ainakin teoriassa olla hiilineutraali vuonna 2035. Tavoite saattaa jäädä haaveeksi ja poliittiset realiteetit otetaan huomioon yhä paremmin myös Euroopan unionissa. A-Talkissa keskustelun aiheena olivat Suomen keinot saavuttaa haasteellisiksi osoittautuneet ilmastotavoitteet.
Eräs keskeinen ympäristöpoliittinen kiista koskee Suomen metsiä ja niiden muuttumista laskennallisesti hiilinieluista päästöjen lähteeksi. Muutos on tapahtunut lyhyessä ajassa ja täyttä yksimielisyyttä asiasta ei ole.
– Se on väitteenä täysin järjetön. Suomi on Euroopan metsäisimpiä maita. Meillä kasvaa koko ajan enemmän metsää kuin mitä hakataan. Siinä on kysymys ainoastaan vääristä laskentaperusteista, josta esitetään tällainen väite, että metsät olisivat päästölähde eivätkä hiilinielu. Se väite ei voi pitää paikassa, se on täysin absurdi, totesi perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä Ylen A-Talk-ohjelmassa.
Ruotsissa metsät ovat edelleen merkittävä hiilinielu, vaikka sekin on Suomen rinnalla EU:n metsäisimpiä maita. Ruotsissa mitataan metsän maaperää, kun Suomi puolestaan mallintaa hakkuutilastoja. Tästä syntyy eroa maiden välille.
– Suomalaisille on joku omituinen tapa vahingoittaa oma asiansa tällaisilla laskentatavoilla. En tiedä mistä se johtuu, mutta tästä täytyisi päästä eroon, Mäkelä painotti.
Eduskunnan suuren valiokunnan puheenjohtaja, kokoomuksen Saara-Sofia Sirén totesi, että ”eri maissa on erilaisia tapoja mitata näitä hiilinieluja ja tilastoida niitä, eikä ne ole täysin vertailukelpoisia”. Hän muistutti, että hallitus on lisännyt rahoitusta mittaustulosten saamiseksi vertailukelpoisiksi.
– On aika vaarallista lähteä tekemään miljardinhintaisia päätöksiä, poliittisia päätöksiä arvailujen perusteella, parhaiden arvausten perusteella, muistutti Jani Mäkelä.
– Suomi vahingoittaa oleellisesti omaa asiaansa lähtemällä tekemään epäreiluja vertailuja muihin maihin. Meillä on pitkät välimatkat, pitkät logistiikkayhteydet ja jo valmiiksi korkea polttoaineverotus, niin jos me tässä vielä antaisimme periksi, että metsiä ei saisi käyttää, niin me olisimme hukassa Suomessa.
Suuren valiokunnan toinen varapuheenjohtaja, SDP:n Miapetra Kumpula-Natri myönsi haasteelliseksi tilanteen, jossa ”EU-maiden kesken kun taakkaa jaetaan, niin ei ole vertailukelpoisia pohjia”.
– Eli olisi fiksua, että EU pystyisi myös näitä yhteiskunnallisesti antamaan. Varsinkin siinä vaiheessa, kun siirrämme toteuttamisvaiheeseen päästökaupassa.
Mäkelän mukaan Suomessa on syytä parantaa olemassa olevaa rataverkkoa.
– Eli ei rakenneta uusia oikoraiteita mihinkään, koska siihen ei ole rahaa, mutta parannetaan olemassa olevaa rataverkkoa, jolloin saadaan välityskykyä ja kapasiteettia.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Lue lisää
Lue lisää
