

Järki käteen kouluissa!
Kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan jäsen Ari Koponen (ps., kuvassa) sekä erityisluokan opettaja Katja Rantala (ps.) ottavat yhteisessä kirjoituksessaan kantaa koulurauhan puolesta.
Tilanne kouluissa on huolestuttava. Viimeaikaiset uutisoinnit vain vahvistavat näkemystämme siitä, että toimia tarvitaan. Erityisen tuen oppilaiden sijoitus yleisopetuksen koululuokkaan on lopetettava ja taattava erilaisille oppilaille tarvitsemansa apu. Varhaisessa vaiheessa kelkan kääntäminen ja oikea-aikainen apu on paljon kustannustehokkaampaa kuin apu tilanteen jo kriisiydyttyä. Epäonnistuneesta inkluusiosta on luovuttava ja tasoryhmät palautettava. Pisa-tulokset laskevat entisestään ja suunta on käännettävä nyt. Enää ei voi hyssytellen sulkea silmiään, on aika ryhtyä tositoimiin.
Liian monta erilaisen tuen tarvitsijaa samassa luokassa johtaa tilanteeseen, jossa oppilailla ei ole rauhaa oppia eikä opettajilla opettaa. Kännykät heikentävät myös luokan oppimisrauhaa ja ne tulisi jokaisessa koulussa kerätä pois koko koulupäivän ajaksi.
Erityisluokissa opettajat joutuvat toisinaan työssään pelkäämään niin henkistä kuin fyysistä väkivaltaa. Iso osa päivästä kuluu erilaisten ”tulipalojen” sammutteluun ja selvittelytyöhön. Opettajat ja ohjaajat uupuvat työssään, siksi tarvitaan oppimisen tuki kuntoon ja riittävät kurikeinot luokan hallintaan.
Meiltä valmistuu peruskoulusta oppilaita, jotka eivät välttämättä taida perustaitoja kuten laskemista, lukemista ja kirjoittamista. Samaiset oppilaat eivät pärjää myöskään ammattikoulun puolella, koska pohjataso on niin matala. Ammattikouluista valmistuu työelämään nuoria, jotka eivät työllisty, koska heidän osaamistasonsa ei vastaa työelämän vaatimuksia. Tämä puolestaan johtaa syrjäytymiseen, työttömyyteen ja jengiytymisen kasvuun. Nämä ongelmat tulevat maksamaan yhteiskunnalle rutkasti enemmän tulevaisuudessa, kuin panostaminen koulujen resursseihin nyt. Onneksi tähän on vihdoin toden teolla herätty ja hallitus panostaa perusasioihin.
Jokainen lapsi tarvitsee rajoja ja rakkautta, sekä tavan tulla nähdyksi ja kuulluksi. Vapaa kasvatus ja kaverivanhemmuus kasvatusmenetelminä ovat toimimattomia ja tulokset näkyvät vahvasti peruskoulussa. Ovatko nämä uuden kasvatusmallin lapset kovassa elämänkoulussa vai täysin oman onnensa nojassa?
Kodin ja vanhempien vastuuta täytyy korostaa. Kaikkea kasvatusvastuuta ei voi sysätä päiväkodeille, kouluille ja harrastustoiminnan vetäjille, saatikka lapselle itselleen. Urakeskeisyys, ajanpuute, mielenterveys- ja päihdeongelmat ovat syitä miksi moni vanhempi ei jaksa, siksi apu on saatava varhaisessa vaiheessa.
Teemme lapsillemme karhunpalveluksen, mikäli emme opeta heitä käsittelemään pettymyksiä. Tosielämä tulee olemaan karu paikka, mikäli normaalit tunnetaidot eivät ole kunnossa, mukaan lukien itsehillintä ja empatiakyky. Lapsi ansaitsee olla lapsi, joten liiallinen päätösvallan sysääminen lapselle itselleen on haitallista. Lapsi tarvitsee ikätasoisesti leikkiä, valintoja, vapautta, rajoja ja kannustusta. Älä siis miinoita lapsesi elämänpolkua, vaan anna hänelle työkaluja elämän tielle.
Koulukiusaaminen on raaistunut viimevuosina ja kunnioitus vanhempia kohtaan on huolestuttavasti vähentynyt. Kiusaaminen on oire jostain, hätähuuto avun tarvitsemiselle. Kiusatulle puolestaan voi jäädä elinikäset traumat niin henkisestä kuin fyysisestä väkivallasta, molemmat pitää ottaa vakavasti. Itsehillintää sekä tunne- ja empatiataitoja tulee opetella kouluissa kodin kanssa hyvässä yhteistyössä.
Ongelmat on nyt tunnistettu ja niitä hallitusohjelman mukaisesti ratkaistaan.
Ari Koponen, kansanedustaja
Katja Rantala, erityisluokan opettaja
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Nyt puututaan koulukiusaamiseen ja parannetaan koulujen oppimisrauhaa – Koponen: Kiusaamisen vastainen työ yhdistää kansanedustajia

Teemu Keskisarjan kolumni: Revi siitä koulurauha

Garedew vaatii jämäkkää puuttumista koulukiusaamiseen ja -väkivaltaan: “Hyssyttelyn aika on ohi”

Garedew vaatii opettajia puuttumaan jämäkämmin kiusaamistapauksiin: “Lasten ja nuorten on voitava luottaa siihen, että aikuiset eivät vähättele tai katso minkäänlaista kiusaamista läpi sormien”

Tynkkysen jälkeen eduskuntaan nouseva Merja Rasinkangas: ”Lapsia on liian paljon tuuliajolla ja vähän heitteilläkin”
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








