Järki voitti sote-uudistuksessa – Suomi hyppäsi suoraan tulevaisuuden malliin

Perjantain tietämissä 21.3. kansakunnan pienet, mutta sitäkin merkittävämmät piirit havahtuivat muutoksen orastaviin värähdyksiin.

– Timo Soini kysyi torstai-iltana sähköpostilla: ”Mitä mieltä olet THL:n mallista?”. Se on viiden alueen malli ja minusta se ehkä liittyi kokoomuksen erva-malliin, yleislääketieteen professori ja eurovaaliehdokas Mauno Vanhala, 64, muistelee.

Perjantai-iltana 2. varapuheenjohtaja Hanna Mäntylä jätti Vanhalalle soittopyynnön ja kertoi puhelimessa, mitä on menossa. Samalla sovittiin vaihtaa neuvotteluissa tarvittavia tietoja kaikin keinoin, sähköpostilla ja tekstiviestitse.

Mäntylä kertoo saaneensa asiasta vihiä loppuviikosta: sitä selvitettiin puoluejohdon ja eduskuntaryhmän johdon kesken ja heti päätettiin edetä neuvotteluissa. Muutoksen nopeus ja suunta mykisti Mäntylänkin.

– Kyllä siinä piti hetken aikaa sulatella. Heti tuli esille, että neuvottelemme viiden erva-alueen pohjalta. Se oli lähtökohta, josta ei oltu paljon puhuttu, Mäntylä muistelee ja kiittelee Vanhalaa asiantuntemuksesta.

– Vanhala on uskomaton ekspertti, jonka asiantuntemus ja osaaminen olivat erittäin merkittäviä. Hänen pitkästä kokemuksestaan, osaamisestaan ja tietotaidostaan oli minulle paljon apua, Mäntylä kiittää.

Soinin lainakravatilla tuleen

Lauantai-iltapäivällä lähti tilanne kehittymään niin, että sunnuntaiaamuna viimeisteltiin jo päätöstä sopimuksen lukkoon lyömisestä

– Olin sunnuntaina matkalla Helsinkiin luentomatkalle, kun Timo Soini soitti ja pyysi minua mukaan tiedotustilaisuuteen, jos joku sattuu jotain kysymään. Pyysin häneltä kravattia lainaan, kun lähdin luennoille pelkässä puvussa. Lähdin siis Soinin lainakravatissa tuleen – ja se kuvastaa hyvin viikonlopun hektisyyttä, Vanhala naurahtaa.

Vanhala kertoo Soinin käyttäneen säännöllisesti hänen ja Mäntylän välittämiä tietoja, mutta Soini muodosti niistä kokonaiskuvan itse, sovelsi ne tilanteeseen ja teki lopullisen päätöksen henkilökohtaisesti.

– Tämä on historiallisesti tärkeä projekti. Tämä on historiallisesti merkittävä kannanotto myös perussuomalaisille: tämä todistaa kaikille, että perussuomalaisten kanssa voi tehdä yhteistyötä. Kukaan ei pettänyt neuvotteluissa. Ilman tätä tulosta hallitus olisi kaatunut, Vanhala tulkitsee.

– Olemme vastuullisia, kun vastuuta tarvitaan – ja pystymme joustamaan ja tekemään kompromisseja ja yhteisiä päätöksiä, vaikka ne eivät olisi helppoja. Voikin kysyä, olisiko tullut valmista jo aiemmin ja olisiko tarvittu näin suurta talouden sopeutusta, jos olisimme päässeet mukaan jo aiemmin? Sote-uudistushan muodostaa suuren osa julkisen talouden säästöistä, Mäntylä huomauttaa.

Hallituksen pelastaja

Olisiko hallitus todella kaatunut?

– Kyllä. Hallituksella ei olisi ollut pelimerkkejä viedä projektia maaliin. Hetki oli kypsä juuri nyt. 23. päivä oli täsmälleen oikea hetki – 24. päivänä tai viikkoa myöhemmin olisi ollut myöhäistä. Ja jos päätös siirtyisi seuraavalle hallitukselle, ihmiset eivät saisi hoitoa, Vanhala uskoo.

Muutos tehtiin kriisin aikana – mutta Vanhalan mukaan ei kuitenkaan kriisissä. Sitä edelsi vuosien valmistelu ja muutos tehtiin harkiten. Mutta tulkintoihin vaikuttivat valtiontalouden kriisiytyminen ja Ukrainan tilanne. Ne nostivat lopulta sellaiset mallit pinnalle, joita ei ehkä ennen pidetty poliittisesti mahdollisina ja lopulta realismi voitti, Vanhala pohtii.

Muutos tulevaisuudelle

Vanhalan mielestä viiden erva-alueen malli on parempi kuin kummankaan oppositiopuolueen aiemmin hellimä maakuntamalli.

– Se ei jäänyt tähän päivään, vaan se on muutos tulevaisuuteen! Maakuntamallit olivat tämän päivän malleja, joita olisi pitänyt muokata jatkossa uudelleen. Me ymmärsimme sen. Se on selvää, kun katsotaan Ruotsiin tai muualle Eurooppaan, jossa palveluiden järjestämispohjat ovat 800 000 eurosta miljooniin euroihin, Vanhala vertaa.

Vanhala ja Mäntylä jatkavat mallin kehittämistä peruspalveluministeri Susanna Huovisen (sd.) johtamassa jatkotyöryhmässä. He uskovat saavansa perussuomalaisten näkökulman mukaan lopullisiin säätöihin, joissa päätetään mm. hoitamisen paikallisesta hallinnosta eli kuntien omasta päätösvallasta ja sen jakamisesta erisuuruisten kuntien kesken.

– Perussuomalaisten ja keskustalaisten vaatimukset toteutuvat tässä mallissa turvallisemmin ja paremmin, Vanhala uskoo.

Perusterveydenhuolto nousee tärkeimmäksi

Uudessa mallissa erikois- ja terveydenhoito yhdistetään ja niihin liitetään myös vaativampi sosiaalihuolto. Rahoitus muutetaan yksikanavaiseksi. Näihin kiteytyvät molempien oppositiopuolueiden tärkeimmät tavoitteet. Vain alueet ovat entistä suuremmat. Niiden päätösvalta hoidetaan kuntayhtymän pohjalta.

Yksittäiselle vanhukselle tai sairastuvalle tämä tarkoittaa, että hän pääsee entistä paremmin lähihoitoon. Hoito paranee sen vuoksi, että kun hoitomuotojen rahoitus yhdistetään, järjestäjän kannattaa järjestää perusterveydenhoito entistä paremmin. Kun perus- ja erikoisterveyden hoidon organisaatiot ja rahoitus yhdistetään, pääsee potilas jatkohoitoihin entistä joustavammin.

Lähipalvelut pitää jatkossakin saada läheltä. Jos taajamassa on tuhansia asukkaita, siellä pysyy terveyskeskus, jos heitä on pari sataa, palvelu kulkee pyörillä.

– Ihmisten ei silloin tarvitse liikkua. Jos Kelan raha liikkuu yksikanavaisesti koko organisaatiossa, voidaan se suunnata kaikkein tehokkaimmalla tavalla – eli ennakoivaan perusterveydenhuoltoon. Se säästää tuntuvasti erikoisterveydenhuollon kuluja. Nykyään tehdään erikoisterveydenhuollossa paljon turhiakin hoitoja, jotka syntyvät siitä, kun perusterveydenhuolto ei toimi kunnolla, Vanhala kertoo.

Jahkailu tuottaa sairauspommin?

Kun ihminen loukkaa polvensa, terveyskeskuksessa ihmetellään, miksi se ei parane. Keskussairaalassa pääsee kirurgin käsittelyyn kolmen kuukauden hoitotakuulla, kun saa ensin lähetteen. Hoitoa ja paranemista odotellaan pahimmassa tapauksessa sairauslomalla. Se maksaa, kun hoito pitäisi saada perusterveydenhuollossa heti, Vanhala kuvailee. Moni jättää kokonaan menemättä terveyskeskukseen, kun katsoo, ettei sieltä kuitenkaan hoitoa saa.

– Tämä johtaa uuteen sairauspommiin, uuteen Pohjois-Karjala-ilmiöön. Siksi järjestelmää pitää uudistaa pikaisesti. Pommia ei saa päästää syntymään. Järjestäjän kannattaa järjestää paikallinen perusterveydenhuolto syrjäseuduillekin jouhevasti. Ei sieltä johdosta järki häviä, Vanhala vakuuttaa.

Paikallinen hoito tärkein tavoite

Myös Mäntylä uskoo, että paikallinen hoito onnistutaan järjestämään. Se on Vanhalan ja Mäntylän tärkein tavoite. Päätösvallassa mietitään kuntayhtymien äänivallan jakoa niin, ettei demokratian toteutuminen jäisi siitä kiinni. Sote-uudistushan poisti jo pakkoliitosten tarpeen.

– Ettei kävisi niin, kuten kuntaministeri Henna Virkkunen (kok.) on jo hiukan vihjannut, että pienten kuntien pitäisi liittyä isompiin saadakseen äänivaltaa sote-asioissa. Ettei siitä tulisi vain suurten kuntien ja kaupunkien kauppaa, Mäntylä painottaa ja sanoo Lapin näkökulman korostuvan pitkien välimatkojen vuoksi.

Mäntylän mielestä myös tiheämmin asutuilla seuduilla pitää miettiä, mihin taajamiin minkäkinlaista hoitoa sijoitetaan niin, että tehokkuus toteutuu. Mietittävää riittää myös sosiaalipuolessa, joka merkitsee tulonsiirtoineen 60 miljardin pottia vuodessa.

Hallitukseen ammattilaisia

Samalla, kun kuntaliitosten väistämättömyys poistuu, poistuu kunnilta myös merkittävä osa päätettävistä asioista. Vanhala arvelee, että vallan menetys voi kirpaista keskustan hallitsemissa pienissä kunnissa. Mutta jäljelle jää vielä opetustoimen hallintaa, johon voi keskittyä paremminkin, kun terveydenhoito on turvallisemmalla pohjalla.

Sote-kuntayhtymän johtoon hän toivoo ammattilaisista koostuvaa hallitusta, poliittinen ohjaus voisi tapahtua valtuustotasolla.

– Mutta se voi muuttua hovissa, Vanhala aprikoi.

Kirjoitus on julkaistu Perussuomalainen 4/2014 -lehdessä.