

MATTI MATIKAINEN
Järvenpään äänikuningas Jorma ”Remontti-Reiska” Piisinen: ”Ihmiset haluavat muutosta”
Takavuosien ”Remontti-Reiskana” tunnetuksi tullut Jorma Piisinen nousi Järvenpään kaupunginvaltuustoon oman kuntansa ääniharavana 1 038 äänen potilla. Kuntavaalien ensikertalainen on saamastaan äänimäärästä yllättynyt ja kiitollinen.
Järvenpään uusi kaupunginvaltuutettu, äänikuningas Jorma Piisinen ottaa kuntalaisilta saamansa vahvan mandaatin nöyränä vastaan.
– Se on käsittämätön määrä. Tuollaisesta äänimäärästä en voinut nähdä uniakaan. Ihmetellä täytyy. Varmaan se kertoo siitä, että ihmiset haluavat muutosta Järvenpään poliittiseen touhuun. Pitää olla kiitollinen, että ihmiset näin laajassa mittakaavassa ovat antaneet minulle luottamuksen. Vetää vakavaksi ja nöyräksi, ja odotukset ovat kovat. Parhaansa täytyy tehdä, että pystyy vastaamaan niihin, Piisinen kertoo.
Ei suuria ennakko-odotuksia
Piisisellä ei ennakkoon ollut suuria odotuksia sen suhteen, millaiseen äänisaaliiseen hän omalla vaalikampanjallaan yltäisi. Hän toivoi pääsevänsä läpi, mutta ei ottanut asiasta suuria paineita eikä asettanut itselleen vaatimuksia. Hän pyrki tekemään sen, minkä hän kykeni, osasi ja pystyi olemalla ihan oma itsensä, ja jos se kelpaa ihmisille, niin hyvä niin.
– Kyllä minä rouvalle vitsailin, että jos en saa kahta ääntä, niin meillä on perheneuvottelun paikka. Matkan varrella kolme ihmistä kertoi äänestäneensä minua, joten sanoin rouvalle, että nyt minulla pitäisi sitten olla viisi ääntä, mutta jos en saakaan kuin neljä, niin en enää tiedäkään, kuka puhuu muunneltua totuutta, Piisinen veistelee.
Määrätietoisesti neuvotellen
Piisisen tyyli on sellainen, että jos hänellä on asiaa, hän tuo sen esille, mutta ei suotta yritä puskea läpi harmaan kiven, jos kannatusta ei ole. Piisinen ajaa asioita eteenpäin määrätietoisesti neuvotellen. Hän ei ole ehtinyt vielä sen syvällisemmin pohtia saamansa äänivyöryn salaisuutta, mutta uskoo asian taustalla vaikuttaneen sen, että hänellä on tunnettuutta pitkältä ajalta.
– Ymmärtääkseni olen myös rehdin miehen maineessa. Yksi vaikuttava tekijä on varmasti myös se, että ihmiset haluavat muutosta Järvenpään poliittiseen kenttään. Täällä pyörii nyt pahasti tämä koulujen ja päiväkotien purkubuumi. Mitään ei korjata, kaikki vain halutaan purkaa. Välillä purkaminen onkin ihan oikein, mutta kyllä kunnossapitoon ja huoltoon pitäisi kiinnittää huomiota myös. Eihän me siitä voida lähteä, että rakennetaan 30 miljoonan koulu ja ensimmäisen remontin kohdalla puretaan se pois. Se on järjen köyhyyttä, Piisinen pohtii.
Julkiset rakennukset kehnossa kunnossa
Julkiset rakennukset ovat Piisisen mielestä Järvenpäässä aika huonossa kunnossa, jos niitä vertaa mihin tahansa yksityisessä omistuksessa olevaan saman ikäiseen rakennukseen. Tilanne kertoo siitä, että ketään ei tunnu kiinnostavan pitää huolta veronmaksajien omaisuudesta.
– Olen tässä puhunut Järvenpään tilanteesta, mutta saamani palautteen perusteella sama ongelma vaivaa ihan koko Suomea, Piisinen toteaa.
Kannatusta ja kannustusta ympäri Suomea
Piisinen kertoo kuntavaalien olleen hänelle ensikertalaisena aika jännä kokemus. Ehdokkaana hänellä oli valtava tiedonnälkä ja halua ja intoa tehdä asioita kampanjansa hyväksi, mutta oli vaikea löytää käytännön tietoa siitä, mitä pitäisi tehdä.
Häntä jäi myös hieman harmittamaan se, että hänellä olisi ollut videoita, joita hän yritti laittaa Facebookiin maksullisiksi, kohdennetuiksi mainoksiksi, mutta Facebook ei hyväksynyt hänen tunnistautumistaan.
– Toisaalta se voi olla ihan hyväkin, koska ei se ainakaan olisi parantanut tätä vaalitulosta. Runsas kiitos kaikille äänestäjille ja myös heille, jotka ovat olleet mukana tukemassa kampanjaani. Olen saanut hirveästi tukea ja rakakannustusta ympäri Suomea, mikä on ollut tosi mukavaa. Välillä on tuntunut siltä, että minulla on muualla Suomessa paljon enemmän kannatusta kuin tässä kotipitäjässä, Piisinen sanoo.
MIKA MÄNNISTÖ
Artikkeliin liittyvät aiheet
- julkiset rakennukset äänikuningas Remontti-Reiska Jorma Piisinen kaupunginvaltuusto Kuntavaalit Järvenpää Rakentaminen kannatus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaisille iso vaalivoitto, Halla-aholta kiitokset kenttäväelle vaalityöstä: ”En ole koskaan kokenut tällaista yhteishenkeä ja yhteen hiileen puhaltamista”

Perussuomalaiset keräsi Kihniössä yli kolmasosan kaikista äänistä ja nousi suurimmaksi puolueeksi – ykköspaikka myös viidessä muussa kunnassa

Perussuomalaiset enemmän kuin tuplaamassa valtuustopaikat Järvenpäässä – Remontti-Reiska matkalla äänikuninkaaksi

Remontti-Reiskan äänisaaliista humahti tarkastuslaskennassa kymmenen prosenttia pois – mistä asiassa on kyse?

Hamina on nyt perussuomalainen kaupunki ja vaihtoehto metropolien menoon kyllästyneille

”Remontti-Reiska” Jorma Piisinen: Uusien sote-alueiden resurssit tulee keskittää käytännön työhön – hallinnosta voidaan tinkiä
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








