Jengitodellisuutta ei pääse pakoon – yhä nuorempia lapsia painostetaan mukaan Ruotsin rikollisjengeihin

Rikollinen retoriikka ympäröi ongelmalähiön lasta joka puolelta. Veljeä pitää puolustaa, poliisille ei saa puhua ja todistaminen oikeudessa on kielletty. Todellisuudesta on vaikea rimpuilla irti, kun aikuisetkin ovat jengien peukalon alla.

Ongelmalähiöiden lapset oppivat jo ala-asteella aistimaan yhteiskunnan arvojärjestyksen eli missä valta ja voima oikeasti luuraavat. Heidän on jo aikaisessa vaiheessa totuteltava rikollisverkostojen näkyvään ja jatkuvaan läsnäoloon.

– Kyse on paikallisesta ja erittäin voimakkaasta identiteetistä, jonka lapset omaksuvat ja joista vanhemmat eivät tiedä tai välitä, sanoo Tukholman Skärholmenin ongelmalähiössä työskentelevä sosiaalisihteeri Moa Lindunger.

– Rikollinen retoriikka ympäröi nuoria jatkuvasti: Puolusta veljeäsi ja aluettasi! Älä puhu poliisille, älä todista! Sama jatkuu sosiaalisessa mediassa ja jokaisella alueella on vielä oma räppärinsäkin. Nuoria painostetaan valtavasti joka puolelta, toteaa puolestaan Skärholmenin paikallispolliisi David Sund.

Jengirikollisten lonkerot ulottuvat kaikkialle

Kun lapsi saa hieman lisää ikää ja mahdollisesti haluaa pois ongelmalähiön rikollisesta todellisuudesta, on vastassa aikuisten seinä. Jengien lonkerot ulottuvat kaikkialle.

– Kyse ei ole pelkästään saman ikäisistä kavereista, vaan myös alueen yrittäjistä ja alueen eri yhdistysten johdossa toimivista henkilöistä, Sund kertoo.

Sosiaalisihteeri Lindungerin mielestä nykyinen ennaltaehkäisevä työ on liian jäsentelemätöntä ja henkilöriippuvaista. Olisi siis hyvä, jos siitä tulisi kunnille lakisääteistä, kuten onkin tapahtumassa vuoden 2023 alusta.

”Sosiaalityöstä tehtävä ammattimaista”

– Sosiaalityöstä on tehtävä ammattimaista. En esimerkiksi usko siihen, että oma rikollinen menneisyys ja se, että on kotoisin kyseiseltä alueelta pelkästään antaa kelpoisuuden työskennellä lastemme kanssa. Näin on ollut jo pitkään useimmissa Ruotsin kunnissa.

Ruotsalainen yhteiskunta tarjoaa jo nyt melko kattavasti räätälöityjä palveluita ongelmalähiöiden asukkaille. Kyse onkin enemmän niiden hyödyntämisestä ja tarpeen tunnistamisesta.

– Meidän täytyy päästä aikaisemmin kiinni perheiden todellisuuteen, eikä odottaa lastensuojeluilmoituksia, sanoo Skärholmenin sosiaalitoimen yksikönpäällikkö Åsa Berg.