Eduskuntapuolueet laidasta laitaan ovat kiinnostuneita työperäisten maahanmuuttajien pisteytysjärjestelmästä. - Sitä kannattaisi edistää löperöinnit välttämällä, sanoo Joakim Vigelius. Järjestelmän pitää yksiselitteisesti hyödyttää suomalaista yhteiskuntaa eikä rasittaa sitä. Määrän lisäksi on arvioitava myös laatua.
Maahanmuuttajien pisteytyksestä tiimoilta otetaan usein esille Kanada, joka otti pisteisiin perustuvan maahanmuuttojärjestelmän käyttöön jo vuonna 1967. Hakija saa pisteitä iästä, koulutuksesta, kielitaidosta ja työkokemuksesta. Lisäpisteitä voi saada voimassa olevasta työtarjouksesta tai vaikka perhesiteistä.
Parhaat pisteet saaneet henkilöt kutsutaan säännöllisesti hakemaan pysyvää oleskelulupaa. Haku toteutetaan sen perusteella, millaisia työntekijöitä Kanada juuri sillä hetkellä tarvitsee tai joista arvellaan tulevan pulaa.
– Ei ole mitään yksittäistä pisteytysjärjestelmää, vaan on ikään kuin malli, jota sitten sovelletaan eri maissa eri tavoilla. Kanadassa yhdellä tavalla. Briteissä yhdellä tavalla, Saksassa yhdellä tavalla, täsmentää perussuomalaisten toinen varapuheenjohtaja Joakim Vigelius Perusasiaa-ohjelmassa.
Keskeistä on se, että maahanmuuttajaa pisteytetään hänen pyrkiessä maahan työperäisenä maahanmuuttajana. Pisteitä voi saada esimerkiksi siitä, että on korkeakoulutettu jollakin alalla.
Löperöimmillään pisteytys voisi Vigeliuksen mielestä tarkoittaa sitä, että henkilö saisi työluvan tai jopa pysyvän oleskeluluvan tullessaan Suomeen jostakin kolmannesta maasta Euroopan ulkopuolelta.
– Saisi ikään kuin luvan tulla Suomeen ja koittaa onneaan vuoden tai useamman vuoden ajan ja löytää töitä tai opiskelupaikan tai ties mitä.
Hallitus on tehnyt aika merkittäviäkin kiristyksiä maahanmuuttopolitiikkaan. Kansalaisuuden saamisen ehtoja on kiristetty, turvapaikkaprosessia on kiristetty, oleskeluluvan saamisen ehtoja on kiristetty ja muutenkin näitä kustannuksia on pyritty saamaan hallintaan.
Voitaisiinko tätä pisteytysjärjestelmää ottaa ikään kuin osaksi työkalupakkia, että maahanmuuton kustannuksia saataisiin vieläkin alemmaksi?
– Kyllä, ja se on juuri niitä ainoita kestäviä ja hyviä perusteita, minkä takia pisteytysjärjestelmää kannattaisi ehkä edistää Suomessa. Eli pyrkimys siihen, että maahanmuutto Suomeen tulee, niin se oikeasti hyödyttää tätä yhteiskuntaa. Eli se rakentaa yhteiskuntaa, ei rasita sitä. Siihenhän pisteytysjärjestelmällä parhaimmillaan nimenomaan pyrittäisiin.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Lue lisää
Lue lisää
