

LEHTIKUVA
Toimitus suosittelee
Julkisen sektorin henkilöstön määrä ei voi loputtomiin enää kasvaa – talousprofessori Virén varoittaa: ”Karhu tulee vastaan”
Suomi on virastojen, laitosten ja muiden julkisen sektorin yksiköiden luvattu maa. Taloustieteen emeritusprofessori Matti Virén kuitenkin katsoo, että moni julkinen yksikkö on jo menettänyt alkuperäisen tarkoituksensa ja suuntautunut omille teilleen seuraamaan omia mielihalujaan. Viren sanoo, että suunta on väärä. – Emme tarvitse ainuttakaan virastoa tai laitosta, joiden pitää itse keksiä, mitä niiden pitää tehdä.
Julkisten menojen suhde bruttokansantuotteeseen on kasvanut Euroopassa – myös Suomessa – lähes koko 1900-luvun ajan. Erityisen voimakasta kasvu oli 1960-1980-luvuilla, jolloin suomalaista hyvinvointivaltiota toden teolla rakennettiin.
Julkisten menojen kasvu ei kuitenkaan pysähtynyt siihen, vaan jatkui. Suomessa onkin jo vuosien ajan ollut suhteellisesti tarkasteltuna EU:n suurimpien joukkoon kuuluva julkinen sektori, jonka ylläpitäminen vaatii valtavan paljon veronmaksajilta kerättyä rahaa.
Vähempikin riittäisi. Tätä mieltä on Turun yliopiston taloustieteen emeritusprofessori, ajatuspaja Suomen Perustan hallituksen puheenjohtaja Matti Virén.
Virén sanoo, että valtion ja paikallishallinnon henkilöstö ei voi kasvaa loputtomiin. Sama talousteesi sisältyy myös Virénin äskettäin kirjoittamaan, kaikille tarkoitettuun talouskirjaan Kaksitoista talouden periaatetta.
Järjestelmään tarvitaan avoimuutta
Virén huomauttaa, että hyvin harvalla on enää selkeää kuvaa siitä, mitä kaikkea julkisella sektorilla tällä hetkellä tapahtuu.
– Kukaan ei käytännössä voi ottaa selvää, paljonko valtiolla ja kunnilla on työntekijöitä. Se johtuu siitä, että käytössä on nykyään monimutkaisia yritysjärjestelyjä ja muita malleja, kuten esimerkiksi säätiöyliopistoja.
Kokonaisuus on omiaan johtamaan harhaan, jos haluaa tarkastella numeroita.
– Kokonaisuus näyttää siltä, että julkisella sektorilla ei olisi paljon työntekijöitä, mutta tietyssä mielessä tilastot valehtelevat. Tästä tulisi päästä selkeään järjestelmään, jossa tiedämme tarkasti, mitä tapahtuu, Virén sanoo.
Hän osoittaa esimerkillä, miten ennen oli paremmin: Suomessa oli aikaisemmin käytössä julkisen sektorin virkaluettelot, joissa oli merkitty valtion ja kuntien virkatehtävät. Vuoteen 1993 saakka valtiovarainministeriö myös julkaisi erityistä virkaluetteloa.
– Järjestelmään pitäisi saada taas avoimuutta. Olisi selkeämpää, jos meillä olisi edelleen virastokohtaiset virkaluettelot, joista voi selvittää yksikköjen palveluksessa toimivat henkilöt nimikkeineen. Näkisimme selvästi, paljonko virkamiehiä todellisuudessa on.
Aika lopettaa kuurupiilo
Virénin mukaan julkisella sektorilla on tullut aika lopettaa henkilöstön määriin liittyvä ”kuurupiilo” ja mitä sinne tarvitaan. Samalla olisi helpompaa tarkastella, kasvaako esimerkiksi virastoissa henkilöstön määrä kymmeniä prosentteja vuodessa.
– Ei ole mahdollista keskustella järkevästi henkilöstön määristä, ellemme saa tietää, millaisia muutokset ovat ja ellemme voi arvioida, onko jossain yksikössä jopa liian paljon ihmisiä. Tarvitsemme selkeän kuvan myös siitä, paljonko käytetään ulkoisiin, ostettuihin palveluihin.
Talousprofessori silti huomauttaa, että on normaalia, että eräissä yksiköissä henkilöstön kasvu perustuu todelliseen tarpeeseen. Tällöin kuitenkin olisi tehtävä kompensoivia toimia muualla julkisella sektorilla, jotta julkinen talous saadaan tasapainoon.
– Jos julkisella sektorilla on aloittaisia kasvutarpeita, ne on kompensoitava leikkauksilla muilta aloilta. Virén katsoo.
Jos missio puuttuu, laitos pitää lakkauttaa
Leikkauksien tekeminen ja julkisen sektorin työntekijöiden määrän pitäminen maltillisena ei kuitenkaan ole helppoa. Kun poliitikko pyytää virkamiehiltä leikkauslistoja, harvinaista on, että virkamiesten määrää oltaisiin leikkaamassa.
Virén sanoo, että olemme jo pian tilanteessa, jossa ”karhu tulee vastaan”.
– Kun karhu lopulta näkyy, joudumme ilman parempaa tietoa tekemään hyvin karkeita päätöksiä, jotka voivat osoittautua myös vääriksi. Voi myös olla, että jossain rekrytoinnit on pakko lopettaa tykkänään, jotta julkinen talous saadaan tasapainoon. Meillähän oli Suomessa 1990-luvun alussa jopa rekrytointikielto.
Suomessa riittää virastoja, laitoksia ja julkisia yksiköitä. Virén kuitenkin katsoo, että emme tarvitse ainuttakaan virastoa tai laitosta, joiden pitää itse keksiä mitä niiden pitää tehdä.
– Meillä tuntuu olevan instituutioita, kuten Sitra, jotka ovat menettäneet alkuperäisen tarkoituksensa. Osa laitoksista, kuten Yleisradio ja THL, ovat suuntautuneet täysin omille teilleen seuraamaan omia mielihalujaan. Valtion tulisikin tässä omaksua omistajan rooli: jos laitoksella ei ole oikeaa missiota, se tulee lakkauttaa.
Tutustu talousprofessorin uutuuskirjaan
Suomen Perusta -ajatuspajan toiminnanjohtaja Simo Grönroos haastattelee Virénia, joka lukee tylyt luvut Suomen taloudelle: tällä menolla ei hyvinvointivaltioon ole enää kauan varaa.
Menokohteet pitää laittaa järjestykseen ja katsoa mitä valtion kuuluu tehdä, mitä ei.
Virénin kirja Kaksitoista talouden periaatetta on luettavissa täältä.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- virkaluettelo paikallishallinto virastot rekrytoinnit laitokset ostopalvelut lakkauttaminen valtion menot Yleisradio henkilöstö veronmaksajat THL valtion talous Sitra Kunnat Julkinen sektori Avoimuus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Taloustieteen emeritusprofessori Virén: Julkinen sektori velkaantuu kaiken aikaa – ”Suomi ei voi jatkaa näin”

Talousprofessori Virén esittää talouden julmat madonluvut – talouskasvu Euroopassa vaatimatonta ja Suomi maanosan häntäpäässä

Yle jututti vihreitä ”asiantuntijoita” ja julisti, miksi polttoaineveroa ei pidä laskea – asiantuntijoiden taustoista ei tietenkään kerrota mitään

Halla-aho patistaa Yleä, Sitraa, puolueita jne kulukuurille koronan vuoksi – ”Nyt jos koskaan on kyettävä panemaan asioita tärkeysjärjestykseen”

Yle taikoi valtavan valtiovelan kahdeksi kahvikupiksi, talousprofessorilta vastaveto: ”Jos YLE yksityistettäisiin, jokainen suomalainen saisi vuodessa 100 ilmaista kahvipakettia”

Emeritusprofessori Matti Virén arvostelee ay-liikkeen kiihkoilua: Lakkoilu on hullua puuhaa – ”Talous on kuralla ja kasvunäkymät nollassa”
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








