

LEHTIKUVA
Junnila: ”Eduskunta säätää lait, mutta tunteeko se omia lakejaan?”
Perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila oudoksuu eduskunnan tulkinnanvaraista työjärjestystä. Perjantaina pitämässään puheessa Junnila avasi keskeisiä ongelmia.
– On erikoista, että lakia säätävän eduskunnan omat säännöt, ohjeet ja lait ovat niin tulkinnanvaraisia, että se joutuu jatkuvasti turvautumaan entisten pääsihteerien muistin varaan. Juridiselta kannalta on myös niin, että velvoittavampiakin oikeuslähteitä on olemassa, Vilhelm Junnila aloitti.
Keskiviikkona elpymispakettia koskevassa keskustelussa pääministeripuolueen edustaja Kim Berg (sd) ehdotti elpymispakettia koskevan hallituksen esityksen pöydälle panoa eli niin sanottua pöytäämistä. Berg ehdotti, että asia pöydätään, ja asian käsittelyä jatketaan keskiviikkona toisessa täysistunnossa. Bergin ehdotus voitti perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koposen vastaehdotuksen äänin 92-34.
Aiemmin eduskunnan virkamiesten kantaa oli selvitelty ja heidän mielipiteensä oli, että pöytäämisen voi tehdä uudestaan ja uudestaan. Lopulta eduskunnan pääsihteeri Maija-Leena Paavola konsultoi asiassa eduskunnan entistä pääsihteeriä Seppo Tiitistä, jonka mielestä pöytäämisen voi tehdä vain kerran.
Torstaina perussuomalaisten Ville Vähämäki ehdotti asian pöytäämistä, jonka jälkeen puhemies keskeytti istunnon, jota jatkettiin perjantaina iltapäivällä. Eduskunta äänesti pöytäyksestä siten uudelleen. Tätä ennen virkamieslähteet olivat kivenkovaan väittäneet, että asian voi pöydätä vain kerran.
Junnila siteerasi puheessaan lakimies Kalle Salavaa, joka on myös työskennellyt eduskunnassa ja pohtinut asiaan liittyviä lainkohtia kirjoituksessaan. Junnila kävi läpi eduskunnan työjärjestyksen pykäliä sekä puhemiesneuvoston pöytäkirjoja vuodelta 1999 ja 2010.
– Niistä selviää, ettei pöydällepanokäytäntöä ole ollut tarkoitus muuttaa aiemmasta ja puhemiehistön viittaama virke on vain kopioitu aiemmasta laista ilman tarkoitusta aiemman lain muuttamiseen. Tämän vuoksi Salava kaivoi asiaan syvemmältä, Junnila selvitti.
Vaaditaan riittävä aika perehtymiseen
Junnila luki puhemiesneuvoston pöytäkirjassa PNE 1/1999 esitetyn virkkeen kokonaisuudessaan:
”Perustuslain 41 ja 72 §:n mukaan siirrytään lakiehdotusten käsittelyssä kolmesta käsittelystä kahteen käsittelyyn. Jotta edustajille tästä muutoksesta huolimatta jäisi riittävä aika perehtyä mietintöön ennen lakiehdotuksen sisällön kannalta ratkaisevan käsittelyn alkamista, ehdotetaan, että asia pantaisiin pääsääntöisesti pöydälle aikaisintaan seuraavana päivänä pidettävään istuntoon. Näin edustajille jää myös aikaa valmistella ja tehdä pykäläkohtaiset muutosehdotukset 58 §:n mukaisesti viimeistään 3 tuntia ennen täysistuntoa. Mahdollisuutta erityisestä syystä panna asia pöydälle jo samana päivänä pidettävään istuntoon tulisi käyttää vain poikkeuksellisesti kiireellisissä tilanteissa eikä silloin, kun asia on senlaatuinen, että siihen perehtyminen vaatii aikaa. Suuren valiokunnan mietintö pannaan pöydälle samojen sääntöjen mukaan kuin muutkin mietinnöt.
Tämän pakollisen pöydällepanon jälkeen asia pannaan ensimmäisessä käsittelyssä, yhdessä käsittelyssä ja ainoassa käsittelyssä vielä kerran pöydälle, jos kaksi edustajaa sitä pyytää. Tämän jälkeen ensimmäisessä käsittelyssä, yhdessä käsittelyssä ja ainoassa käsittelyssä samoin kuin toisessa käsittelyssä asia pannaan pöydälle vain, jos siitä tehdään kannatettu ehdotus, jonka eduskunta äänestyksessä hyväksyy. Jos on kysymys erilaisessa menettelyssä käsiteltävien asioiden käsittelyn yhdistämisestä esimerkiksi 56 §:n 2 momentin mukaisesti, noudatetaan sen asian pöydällepanosääntöjä, joka otetaan useampaan käsittelyyn.
Kun on tehty kannatettu ehdotus pöydällepanosta tai muusta päiväjärjestyksen asian asiallisen käsittelyn keskeyttävästä toimenpiteestä, kuten valiokuntaan lähettämisestä, tehdään tästä ehdotuksesta päätös ensin, ennen kuin jatketaan asian asiallista käsittelyä. Jollei ehdotusta hyväksytä, jatketaan keskustelua antamalla aikaisemmin pyydetyt, mutta ehdotuksenjohdosta käyttämättä jääneet puheenvuorot. Samoin menetellään jatkettaessa keskustelua siinä istunnossa, johon asia on päätetty jättää pöydälle.”
Lain tulkinta kirkastuu
Salavan mukaan laintulkinta alkaa selkeytymään, kun otetaan lainattu puhemiesneuvoston pöytäkirja huomioon. Tärkeimpänä kohtana huomio siitä, että ”Muutoin asia pannaan pöydälle, jos eduskunta niin päättää.”
– Virkehän tarkoittaa, että ensimmäisessä käsittelyssä asia menee pöydälle, jos kaksi kansanedustajaa sitä pyytää. Se ei kysy enemmistöä, vaan menee pöydälle ihan vain vaatimalla. Tuon pöytäämisen jälkeen asia menee pöydälle, jos eduskunta niin päättää eli äänestyksessä pöytäämistä kannattavat voittavat. Pöytäämisten määrälle ei ole rajaa. Täällä on todettu ensin, että määrä on 1 ja sitten 2. Mutta edellä olevan huomioiden sen paikkaansa pitävyys on epävarmaa, Junnila huomautti.
– Pyydän, että oikeusoppineet lukevat edeltävän selvityksen osalta pöytäkirjan ja antavat oman arvionsa siitä, onko tässä menetelty lain mukaisesti. Eduskunta säätää lait, mutta tunteeko se omat lakinsa? Juuri siksi olisi demokratian kannalta perusteltua, että asia arvioitaisiin perusteellisesti uudelleen..
Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Antti Rinne otti vastauspuheenvuoron tämän jälkeen ja sanoi, että asia selvitetään ja viedään perustuslakivaliokunnan arvioitavaksi omana erillisenä asianaan.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Kepu pettää aina – muistatko vielä, mitä ex-pääministeri Juha Sipilä vakuutti 2014? – ”Keskusta vastustaa yhteistä velkaa ja liittovaltiokehitystä”

Perussuomalaisten vaihtoehto EU-elvytyspaketille: Jokainen jäsenmaa ottaa itse tarvitsemansa lainan ja vastaa siitä itse

Paljastiko asiakirjavuoto EU-pomojen ja Suomen hallituksen likaisen yhteispelin? Junnila kysyy: Tekeekö EU meille Kummisetä-elokuvasta tuttuja tarjouksia, ”joista ei voi kieltäytyä”?

Huhtasaari: Elvytyspaketti tarkoittaa säännöistä luopumista ja siirtymistä mielivaltaan

Wihonen: Elvytyspaketti vie EU:ta kohti liittovaltiota

Junnila haluaa liukkaan kelin ajorataharjoittelun takaisin kuljettajatutkintoon: ”Simulaattori ei vastaa oikeaa kokemusta liukkaalla kelillä ajamisesta”

Junnila vaatii pääministeriä palauttamaan perusteettoman etuuden: ”Veroilmoituksen korjaaminen ei riitä”
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








