LEHTIKUVA
Kansanedustaja Vilhelm Junnila pitää erikoisena Helsingin Sanomien pyristelyä riippumatonta tuomioistuinta kohtaan Viestikoekeskus-jutussa. - Aiemmin media on katsonut, että tuomioiden arvostelu nakertaa oikeusvaltiota ja lukuisat oikeusoppineet ovat pitäneet vastaavaa toimintaa halventamisena, joka syö oikeuden nauttimaa arvostusta ja luottamusta, Junnila ihmettelee.
Helsingin Sanomien toimittajien tuomiot Viestikoekeskus-jutussa jäävät pysyväksi, sillä Korkein oikeus ei myöntänyt asiassa valituslupaa. KKO:n päätös ei miellytä Helsingin Sanomien toimitusta, ja myös Journalistiliitto narisee jutun lopputuloksesta.
Kansanedustaja Vilhelm Junnila muistuttaa, että Helsingin Sanomien toimittajat syyllistyivät maanpetosrikoksiin, ja Suomen kansallisen turvallisuuden katsottiin vaarantuneen.
– Nyt HS arvostelee KKO:n päätöstä olla antamatta valituslupaa. Aiemmin media arvosteli hovioikeuden tuomiota, jossa toimittajien rangaistuksia kovennettiin ja harkinnassa on asian vieminen Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen.
– Vaikka tapaus on poikkeuksellinen, Helsingin Sanomien pyristely riippumatonta tuomioistuinta kohtaan on vielä erikoisempaa. Aiemmin media on katsonut, että tuomioiden arvostelu nakertaa oikeusvaltiota ja lukuisat oikeusoppineet ovat pitäneet vastaavaa toimintaa halventamisena, joka syö oikeuden nauttimaa arvostusta ja luottamusta.
HS-toimittajat tuomittiin Helsingin Sanomissa vuonna 2017 julkaistusta jutusta, jossa kerrottiin useita sotilastiedustelua koskevia tietoja, jotka oli Suomen ulkoisen turvallisuuden vuoksi säädetty salassa pidettäväksi. HS oli myös aikeissa julkaista lisää vastaavia artikkeleita.
Salaiseksi luokiteltua tiedusteluaineistoa ei todellakaan tule käsitellä yksinomaan journalistisin periaattein, Junnila kirjoittaa.
– Oikeusvaltion kannalta on kestämätöntä, kun maan päälehdessä suhtaudutaan voimassa olevaan lainsäädäntöön ja tuomioihin yhtä leväperäisesti kuin kansalliseen turvallisuuteen.
– Eikä kysymys ole edes pelkästään turvaluokitellun aineiston julkaisusta tai sen yrittämisestä. Vihamieliset valtiot ja muut tahot voisivat päästä käsiksi turvallisuussalaisuuksiin toimittajien kokoaman aineiston ja sen säilyttämisen vuoksi. Tämä on kertakaikkiaan niin vakavaa ja vastuutonta toimintaa, että sitä ei tulisi miltään osin vähätellä tai halventaa – etenkään, kun media on itse nostanut tikun nokkaan ihmisiä, jotka ovat ilmaisseet tyytymättömyyttään erilaisiin tuomioihin.
Helsingin Sanomien toimittajat syyllistyivät maanpetosrikoksiin niin kutsutussa Viestikoekeskuksen tapauksessa. Suomen kansallisen turvallisuuden katsottiin vaarantuneen.
— Vilhelm Junnila (@vilhelmjunnila) December 17, 2025
Nyt HS arvostelee KKO:n päätöstä olla antamatta valituslupaa. Aiemmin media arvosteli hovioikeuden tuomiota,…
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Korkein oikeus päätti, että Viestikoekeskus-jutun käsittely ei jatku ylimmässä oikeusasteessa. Päätös ei miellytä Journalistiliittoa, joka vähemmän yllättäen pohdiskelee asiaa vain toimittajien vapauksien vinkkelistä.
Helsingin Sanomien toimittajien teot eivät jättäneet tulkinnanvaraa niiden vakavuuden suhteen, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen kirjoittaa.
Viikon suosituimmat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Lue lisää
Lue lisää
