

LEHTIKUVA
Junnila kirjoittaa Demo Finlandin blogissa suomettumisen varjoista: ”Mitä pelkäämme paljastuvan?”
Perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila kirjoittaa Demo Finlandin blogissaan suomettumisen aikakaudesta ja sen jälkeisten Venäjä-suhteiden selvittämisestä. Junnilan mukaan entisen kansanedustajan Jaakko Laakson muistelmat vain hieman raapaisevat pintaa ja merkittävä osa suomettumisen kohtalonhetkistä jää yhä pimentoon.
Kansanedustaja Vilhelm Junnila muistuttaa Demo Finlandin blogissaan Suomen olevan monessa mielessä demokratian mallimaa, mutta suomalainen päätöksentekokulttuuri kätkee kuitenkin sisäänsä salaisuuksien rihmaston, jonka pintaa entisen kansanedustajan Jaakko Laakson muistelmat vain hieman raapaisevat. Junnila kiittää kuitenkin Punainen takapiru -kirjan kirjoittajaa siitä, että hän on muistelmissaan monin paikoin häikäilemättömän suorapuheinen ja Venäjä-suhteessaan jopa kiihkomielinen.
– Räävittömintä osaa Laakson kirjassa noudattavat erilaiset tarinat hutilointeineen. Niiden lomassa herää kysymys siitä, kuinka läheisessä suhteessa oma tiedustelutoimintamme on aikoinaan ollut Laakson kaltaisiin kavereihin. On hämmentävää, ettei Laaksoa ja hänen tovereitaan ole lukiovuosien jälkeen edes kuulusteltu. Erityisen kummallista tämä on ottaen huomioon, että yhteyksistä oltiin tietoisia ja paljon lisätietoa saatiin itäblokin arkistojen avautumisen seurauksena, Junnila kirjoittaa.
1990-luvulla Suomi kääntyi kohti länttä, mutta EU-jäsenyyskään ei päättänyt perinnettä paapoa itänaapuria. Yksi merkittävimmistä tapauksista on Putinin lähipiiriin kuuluvalle venäläiselle oligarkille Gennadi Timtšenkolle järjestetty Suomen kansalaisuus, joka herätti laajaa arvostelua.
”Emme halua tulla viholliselle peilikuvaksi”
Junnilan mielestä demokratiat eivät voi suojella itseään totalitarististen valtioiden tapaan rajoittamalla ilmaisunvapautta.
– Emme halua tulla viholliselle peilikuvaksi. Puolustamme oikeusvaltiota ja sananvapautta. Silti olisi tärkeää, että demokratioissakin rakennettaisiin jonkinlaista itsesuojaa turmiollisten tarkoitusperien torjuntaan, Junnila pohtii.
– Venäjän suurhyökkäys Ukrainaan vuonna 2022 avasi kansakunnan silmät suhteestaan itänaapuriin, mutta kotimaisten toimijoiden osalta tilinpäätös on vielä tekemättä. Mitä pelkäämme paljastuvan, kun läpivalaisua ei ole vieläkään aloitettu?
Miten demokratia suojelee itseään vieraiden valtioiden vaikutusvallalta?
— Vilhelm Junnila (@vilhelmjunnila) October 16, 2025
Kirjoitin Demo Finlandille kuinka suomalainen päätöksentekokulttuuri kätkee sisäänsä salaisuuksien rihmaston, jonka pintaa entisen kansanedustajan, Jaakko Laakson muistelmat hieman raapaisevat.
Mitä…
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Gennadi Timtšenko Jaakko Laakso Venäjä-suhteet ilmaisunvapaus Totalitarismi suomettuminen Suomen kansalaisuus Oikeusvaltio Vladimir Putin Vilhelm Junnila Demokratia Sananvapaus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Halla-aho varoittaa Kiina-riippuvuudesta ja kehottaa irtikytkentään hyvissä ajoin: ”Riski ei saa realisoitua”

Ministerit hahmottelivat mallia Venäjän Euroclear-varojen panttaamisesta Ukrainan hyväksi – Purra: ”Ukrainan tarpeet eivät odota”
Valtiovarainministeri Riikka Purra tapasi tänään mediaa Luxemburgissa EU:n talous- ja rahoitusasioiden neuvoston Ecofinin kokouksen jälkeen. Purra kertoi, että komissio esitteli omaa malliaan Venäjältä jäädytettyjen varojen hyödyntämiseksi Ukrainan tukeen. - Komission mallissa yksityiskohtia on vielä paljon auki, joten keskustelu aiheesta jatkuu, Purra sanoi.

PS-kansanedustajat vaativat Venäjää vastuuseen toimittajien vangitsemisesta
Perussuomalaisten kansanedustajien Mira Niemisen ja Minna Reijosen mukaan Euroopan neuvosto ei voi hyväksyä sitä, että Venäjän federaatio pitää yhä ukrainalaisia toimittajia vankeudessa.

Venäjän provokaatio Puolan ilmatilassa voi herättää viidennen artiklan: ”Tämä on testi, johon Naton on vastattava”
Venäjän törkeä provokaatio Puolan ilmatilassa on saanut aikaan äärimmäisen vakavan tilanteen ja Naton reaktiota odotetaan. Miten tulkitaan viidettä artiklaa, jonka mukaan ”hyökkäys yhteen maahan on hyökkäys koko liittokuntaa vastaan”.
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








