
Riikka Purra toistaa kantansa: En kannata Palestiinan tunnustamista
Yle ja STT väittivät hiljattain, että Riikka Purran ja perussuomalaisten linja Gazan suhteen on jäänyt epäselväksi. Purra oikoo väitteitä X:ssä.

LEHTIKUVA
Kansanedustaja Vilhelm Junnilan mukaan Palestiinan tunnustaminen voidaan nähdä pelikorttina, jota ei kannata pelata liian aikaisessa vaiheessa. - Ei ole järkeä tehdä pelkkää poliittista tunnustusta, vaan sillä on oltava jokin laajempi päämäärä, Junnila sanoo.
Perussuomalaiset ei kannata Palestiinan tunnustamista. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra toteaa, että tunnustaminen ei olisi ratkaisu edelleen valitettavasti kärjistyvään tilanteeseen, vaikka moni haluaakin niin uskoa.
Ylen A-studiossa eilen vieraillut kansanedustaja Vilhelm Junnila sanoo, että keskusteluissa tunnustaminen usein kytketään niin sanottuun kahden valtion malliin – ikään kuin se toteutuisi julistuksella.
– Itse näen tilanteen eri tavalla – kuten käsittääkseni myös ulkopoliittinen johto – eli ensin on neuvoteltava akuutti tilanne eli humanitaarinen apu ja tuki sinne, missä on nyt vaikeinta.
– Ennen kuin voidaan sopia mistään muusta, on ratkaistava Hamasin asema siten, että se on hyväksyttävää paitsi Israelille myös ympärysvaltioille. Myöskään Yhdysvaltojen roolia ei voi vähätellä.
Junnilan mukaan Palestiinan tunnustaminen voidaan nähdä pelikorttina, jota ei kannata pelata liian aikaisessa vaiheessa.
– Miksi se (tunnustaminen) pelattaisiin pois käytöstä tilanteessa, jossa sillä ei voitaisi enää vaikuttaa muihin neuvottelutilanteisiin? Kahden valtion mallihan syntyy vasta sitten, kun kaikki osapuolet ovat sen hyväksyneet, ja se sisältää suhteiden normalisoinnin ympärysvaltioihin.
Tasavallan presidentti Alexander Stubb vihjasi äskettäin, että isot EU-maat, kuten Ranska, saattavat tunnustaa Palestiinan lähiaikoina.
Jos tilanne tulisi ajankohtaiseksi esimerkiksi jo kesällä, Junnilan mukaan tällöin tulee tarkastella, liittyykö mukaan ehdollisuutta.
– Ei ole järkeä tehdä pelkästään poliittisesti reflektoitunutta tunnustusta, vaan sillä on oltava jokin laajempi tarkoitus, päämäärä, kuten esimerkiksi jokin prosessi, johon osapuolet sitoutuvat. Mikä esimerkiksi palestiinalaishallinnon rooli kuviossa olisi? Tällä hetkellähän sillä ei ole Gazassa minkäänlaista roolia.
– Koen vaikeaksi sen, että tunnustus tulisi pelkästään ilmoitusluontoisesti, koska mukaan on saatava muutakin, kuten esimerkiksi painetta Netanjahun hallinnolle. En myöskään usko, että Britannia tai Ranska lähtisivät julistuksenomaiseen tunnustamiseen, ellei mukana ole muita osa-alueita.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Yle ja STT väittivät hiljattain, että Riikka Purran ja perussuomalaisten linja Gazan suhteen on jäänyt epäselväksi. Purra oikoo väitteitä X:ssä.

Tuhannet palestiinalaiset osoittivat tiistaina mieltään Gazassa Hamasin terroristeja vastaan Pohjois-Gazassa Beit Lahian kaduilla. Mielenosoittajat vaativat sodan lopettamista ja israelilaisten panttivankien vapauttamista.

New Yorkin poliisi (NYPD) teki 5.3. yhdeksän pidätystä Columbian yliopistoon kuuluvassa Barnard Collegessa. Rakennukseen kohdistui samana päivänä myös pommiuhkaus. New Yorkin uutiskanava Fox 5 raportoi, että useita kymmeniä naamioituneita Palestiinaa tukevia mielenosoittajia tunkeutui yliopistoon kuuluvaan Milsteinin opetus- ja oppimiskeskukseen viime keskiviikkona noin kello 13.

ICA-kauppaketjun taatelilaatikoissa lukee "Free Palestine". Pakkaus on kuvitettu palestiinalaislipuilla ja Kalliomoskeijan kuvalla, jonka vieressä olevan kartan tarkoitus on kuvata "joelta merelle" ulottuvaa Palestiinaa, josta Israel on pyyhitty pois.

Tulitaukosopimuksen toinen Punaisen Ristin välittämä vankienvaihto tapahtui 25.1. Terroristijärjestö Hamas vapautti neljä naispanttivankia ja Israel vastineeksi 200 palestiinalaisvankia. Palestiinalaisvankien joukossa oli useita terrorismirikoksista tuomittuja. MTV Uutisten mukaan vapautettavien palestiinalaisvankien joukossa oli nimettömien lähteiden mukaan 120 vankia, jotka oli tuomittu elinkautiseen vankeuteen.
Viikon suosituimmat

Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.






Lue lisää

Lue lisää