

LEHTIKUVA
Junnila: Suomen tulee puolustaa omia perinteitään – joulupukilla on suuri rooli maabrändin vahvistamisessa
Torstaina eduskunnassa osoitettiin ministerille kirjallinen kysymys joulupukin asemasta. Perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila tiedustelee mihin toimiin hallitus ryhtyy puolustaakseen joulupukin asemaa osana Suomen maabrändiä, joulun tarinoiden tiivistä yhteyttä suomalaiseen kulttuurihistoriaan sekä vakiintunutta, toistuvaa ja suomen kieleen keskeisesti kuuluvaa jouluntoivotusta.
Suomi tunnetaan joulupukista, jonka pajakylä sijaitsee virallisesti Rovaniemellä, mutta pukin tunnetuin tukikohta on eittämättä piilotettu Korvatunturille. Yleisradio perinteisesti tallentaa joulupukin matkaan lähdön Savukosken Korvatunturilla aatonaattona. Joka tapauksessa Rovaniemi on virallisesti nimitetty joulupukin kotikaupungiksi Euroopan unionin alueella vuonna 2010. Sen seurauksena muut kaupungit eivät voi esittää olevansa joulupukin kotikaupunkeja.
– Valitettavasti joulupukin asemapaikkaa yritetään silti jatkuvasti kiistää. Esimerkiksi ruotsalaiset väittivät vuonna 2017, että joulupukki asuu Keski-Aasian Kirgisiassa. Tanskassa lapsille virheellisesti väitetään, että joulupukki asuu Grönlannin Nuukissa. Norjalaiset taas katsovat joulupukin asuvan Drøbakissa. Islantilaiset väittävät, että joulupukkeja on peräti kolmetoista. Matkailun näkökulmasta suurimman uhan muodostavat kuitenkin Euroopan unionin ulkopuoliset valtiot, jouluun valmistautuva kansanedustaja Vilhelm Junnila kertoo.
Pohjoisnavalta puuttuvat porot ja puut
Venäjällä ei uskota joulupukkiin, koska joulun viettäminen oli Neuvostoliitossa kielletty. Siellä käytetään halpaa kopiota, jota nimitetään pakkasukoksi. Amerikkalaisten mukaan joulupukki kuitenkin asuu Pohjoisnavalla, vaikka siellä ei ole poroja tai puitakaan.
– Pohjoisnavalta on myös hankalaa löytää toimintaan sopivaa tunturia. Turkkia arvellaan myös joulupukin kotimaaksi, koska 300-luvulla elänyt Pyhä Nikolaos oli peräisin nykyisen Turkin alueelta.
– Suomen tuleekin puolustaa omia perinteitään ja joulupukin asemaa, sillä se on lasten lisäksi tärkeää myös matkailu- ja ravintola-alalle. Joulupukilla on myös suuri rooli maabrändin vahvistamisessa, Junnila toteaa.
Jouluperinteitä puolustettava
Viime vuosina on Suomessakin nähty erilaisia ”vuodenlopun” toivotuksia, joissa ei enää mainita joulua laisinkaan vaan ”juhlakausi”, ”talven juhla-aika”, ”vuodenvaihde” ja jopa ”loma-aika”.
– Tämänkaltainen toiminta on pitkälti kopioitu Yhdysvalloista, jossa uskonnottomien ja ei-kristittyjen vuoksi on luovuttu joulun toivottamisesta. Suomessa on kuitenkin hyvä huomioida, että jopa kielessämme sana ”joulu” tulee pitkälti pakanallisista perinteistä. Lisäksi jouluperinteet ovat hyvin vakiintuneita ja sanoman toistuvuus tuleekin katsoa keskeiseksi osaksi joulua, Junnila perustelee.
Toivomus joulupukille
Vilhelm Junnila katsoo nyt olevan sopiva hetki hiljentyä miettimään tulevaa ja ottaa hiukan etäisyyttä päivänpolitiikkaan. Joulun aika tuo hengähdyksen ministereillekin. Mutta mitä hän itse toivoo joulupukilta?
– Toivon helpotusta kansalaisten arkeen. Polttoaineen, sähkön, ruoan, asumisen hinta… paljon on tehtävää. Ehkä joulupukki auttaa, jos tontut hiukan hidastelevat. Nyt on kuitenkin sopiva hetki hiljentyä joulun viettoon. Oikein hyvää joulua teille kaikille, hän toivottaa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaiset ovat vaatineet hintakattoa jo pitkään: ”On perheitä, joissa lapset leikkivät takki päällä sisällä, kun on pakko säästää – silti sähkölasku on tonnin”

Sähkön kulutuksesta ei saa syyllistää ketään – ”Tavallisilla ihmisillä suurin osa käytöstä on lämmityskäyttöä”

Vihreät jatkaisi palkkoja sosiaaliturvalla, perussuomalaiset huolehtisi duunarin ostovoimasta – Purra: ”Suomessa palkalla pitää tulla toimeen”

Yle juoksutti esille ekonomistiköörin hehkuttamaan kiristyvää verotusta ja kohoavia elinkustannuksia – Talousprofessori Virén tyrmää: ”Tuhoisa linja talouden vahvistumisen kannalta”

PS-Naiset: Kuluttajahintoja laskettava välittömästi – ostovoima syöksyy etenkin harvemmin asutuilla alueilla

Kehitysyhteistyössä pitää huomioida myös kristittyjen uskonnonvapaus – Tavio vaatii hallitusta reagoimaan pahenevaan kristittyjen vainoamiseen
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








