LEHTIKUVA
Perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila arvostelee demarien Krista Kiurua tavasta, jolla tämä pyrki ohjaamaan julkista keskustelua alkoholilain etämyyntikiistassa. Junnilan mukaan Kiurulla on pinttynyt tapa antaa medialle tarkoitushakuisia tiedonpätkiä ja hämärtää kokonaiskuvaa tosiasioista piittaamatta. Tällä kertaa Iltalehden toimittaja teki kotiläksynsä ja Kiurulla kävi käry.
Perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila kritisoi Facebook-kirjoituksessaan SDP:n Krista Kiurun toimintatapaa alkoholilain etämyyntikiistassa. Junnilan mukaan Kiuru syöttää yksittäisiä tiedonrippeitä medialle kesken valiokuntakäsittelyn ja pyrkii vaikuttamaan julkiseen keskusteluun ennen kuin eduskunta saa kokonaiskuvan asiasta.
Junnila viittaa kirjoituksessaan Iltalehden julkaisemaan juttuun, jossa sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) torjuu opposition vaatimukset alkoholilain täydentämisestä. Kiuru ja muut oppositiopoliitikot ovat tulkinneet valiokunnassa julkistetun pilot-menettelyn muistion osoittavan, että Suomi voisi asettaa ulkomaiselle etämyynnille samat prosenttirajat kuin kotimaiselle vähittäismyynnille.
Krista Kiurulla on Junnilan mukaan pinttynyt tapa syöttää yksittäisiä tiedonrippeitä medialle kesken valiokuntakäsittelyn ja siten hämärtää kansalaisilta asioiden kokonaiskuvaa. Tällä kertaa toimittaja teki kotiläksynsä ja Kiurulla kävi käry. Ministeri Sanni Grahn-Laasonen on Junnilan mielestä aivan oikeassa tässä asiassa.
– Toki Kiuru on nähnyt EU-oikeuden professorien lausunnot sekä KKO:n ratkaisun ja olisi saanut vastaavat tiedot myös talousvaliokuntaa koskien soittamalla minulle. Mutta hänelle oli jälleen houkuttelevampaa tehdä politiikkaa mediassa tosiasioista välittämättä, Junnila kirjoittaa.
– Joillekin oppositiopoliitikoille vaikuttaa puoluepolitiikka olevan yhä useammin tärkeämpää kuin yhteisten asioiden hoitaminen rakentavasti. Usein käy myös niin, että valtion tuilla elävät kansalaisjärjestöt yhtyvät konserttiin. Mollivoittoisesti.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Eduskunta käsitteli torstain täysistunnossa työelämälainsäädäntöä, ja jo perjantain puolella SDP:n kansanedustaja Krista Kiuru haukkui hallituksen työelämävaliokunnassa istuvia edustajia muuleiksi. Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen pitää käytöstä sopimattomana eduskunnan täysistuntoon.
Perussuomalaisten kansanedustaja Pia Sillanpää syyttää Iltalehden jutussa sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Krista Kiurua (sd.) työpaikkakiusaamisesta. Sillanpään mukaan työpaikkakiusaamista ovat Kiurun pitkät viivytysmonologit, joilla varastetaan muiden aikaa. Esimerkiksi asiantuntijoille esitetyt kysymykset ovat saattaneet kestää jopa 17 minuuttia.
Viikon suosituimmat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Lue lisää
Lue lisää
