Jussi Halla-aho muistuttaa ulkomaalaislaista: kaikki aiemmin myönnetyt turvapaikat tulisi laittaa uudelleenharkintaan

Europarlamentaarikko Jussi Halla-aho (ps.) muistuttaa, että nykyisen ulkomaalaislain mukaan jo myönnettyjen turvapaikkapäätösten ja oleskelulupien tarve tulisi harkita uudelleen. Asia on tullut ajankohtaiseksi maahanmuuttoviraston muuttuneiden maalinjausten vuoksi. Halla-aho esittää lisäksi Suomen ulkomaalaislain yhdenmukaistamista muiden Pohjoismaiden kanssa siten, että pakolaisstatus myönnettäisiin vain kolmeksi vuodeksi ja toissijainen suojelu vuodeksi kerrallaan. Näin saataisiin poistettua yksi vetovoimatekijä.

Maahanmuuttovirasto (Migri) päivitti maalinjauksiaan toukokuussa Afganistanin, Irakin ja Somalian osalta. Viraston mukaan turvallisuustilanne oli edeltävinä kuukausina hiljalleen parantunut kaikissa kolmessa maassa.

Maalinjaus on Migrin oikeudellinen arvio siitä, voidaanko turvapaikanhakijoita, joilla ei ole yksilöllisiä perusteita, palauttaa kotiseuduilleen. Maalinjauksessa otetaan kantaa siihen, onko lähtömaissa toissijaisen suojelun alueita, joille ketään ei voida palauttaa. Esimerkiksi Bagdadiin voidaan palauttaa sunneja ja shiiat voivat paeta sisäisesti Etelä-Irakiin.

– Nyt herää tietenkin kysymys siitä, pitäisikö jo myönnetyt kansainväliseen suojeluun perustuvat oleskeluluvat arvioida uudelleen, Jussi Halla-aho totesi Tuumaustunnilla torstaina.

Video: Jussi Halla-aho puhumassa Tuumaustunnilla 22.9.2016. 48 sek.

Hän huomautti, että Irakista, Somaliasta tai Afganistanista tullut henkilö ei Suomen virallisen linjan mukaan ole automaattisesti oikeutettu suojeluun.

– Miksi viime vuonna tullut henkilö saa oleskeluluvan, mutta tänä vuonna saapunut ei samoilla perusteilla saakaan, Halla-aho kysyi.

Kansainvälisen suojelun pitäisi perustua objektiiviseen suojeluntarpeeseen eikä siihen, että henkilö on ollut oikeaan aikaan oikeassa paikassa.

Ulkomaalaislaki antaisi Halla-ahon mukaan mahdollisuuden suojeluaseman lakkauttamiseen, jos suojelulle ei enää ole tarvetta.

– Mutta tätä mahdollisuutta ei ymmärtääkseni käytetä koskaan.

Maahanmuuttovirasto on perustellut uudelleenarvioinnin tekemättä jättämistä resurssipulalla.

Komissiolta tulossa tiukentava asetus

Halla-aho kertoi lisäksi tänään keskiviikkona Suomen Uutisille EU-komission asetusesityksestä, jonka mukaan toissijaista suojelua saavan lupa myönnettäisiin ensin yhdeksi vuodeksi, jonka jälkeen luvat edellytykset tarkasteltaisiin uudelleen. Seuraava tarkastelu suoritetaan kahden vuoden kuluttua toisen luvan myöntämisestä. Varsinainen pakolaisstatus myönnettäisiin kolmeksi vuodeksi kerrallaan.

– Kaikissa muissa Pohjoismaissa tämä on jo käytäntö. Suomi ainoana poikkeuksena myöntää sekä pakolaisaseman että toissijaisen suojelun neljäksi vuodeksi kerrallaan. Lisäksi suojeluntarvetta ei todellisuudessa tarkastella uudelleen, vaan jatkolupa myönnetään automaattisesti, vaikka Ulkomaalaislain 107§ antaa lakkauttamiseen mahdollisuuden, jos henkilö ”ei enää ole suojelun tarpeessa”.

– Komission esitys tiukentaisi Suomen linjaa ja saattaisi sen yhdenmukaiseksi muiden Pohjoismaiden käytäntöjen kanssa.

Aikoja lyhennettävä, luvat tarkasteltava uudelleen

Komission asetusesityksen valmistumiseen menee vielä aikaa. Tätä odotellessa Suomen tulisi Halla-ahon mukaan muuttaa kansallista lakia siten, että pakolaisstatus myönnettäisiin vain kolmeksi vuodeksi ja toissijainen suojelu vuodeksi kerrallaan.

– Toiseksi suojeluntarve pitäisi arvioida aina lupaa uusittaessa. Se, että luvat uusitaan automaattisesti, on houkutustekijä.

– Kolmanneksi, kaikki jo annetut luvat pitäisi tarkastella uudelleen. Migri on tehnyt linjauksen, jonka mukaan Somaliasta ja Irakista tulleille ei enää myönnetä suojelua pelkän lähtömaan perusteella. Tänä vuonna suurin osa hakijoista on saanut kielteisen päätöksen. Ei ole perusteltua, että viime tai toissa vuonna luvan saaneiden lupia jatketaan, jos samoilla perusteilla nyt tulleille ei myönnetä oleskelulupaa.